PENTUKERHOSSA

Ensinnäkin, meillä Lumen kanssa meni viime maanantaina agitunnilla aika nappiin hommat :) Muutamia virheitä tuli, mutta olin kyllä ylpeä Lumen hienosta suorittamisesta sekä sen vireystasosta. Selvästi oli paremmin innokkuutta matkassa, kun viime viikolla meillä jäi reenit väliin. Viime tunnilla Lumi hoksasi hienosti heti ensimmäisellä yrittämisellä pimeät putket ja tiukan kepeille kääntymisen. Tiukassa hypyltä hypylle käännöksessä (ratapiirroksessa esteet 5-7) meillä tuli virheitä, mutta siinä olikin sellainen kuvio, mitä ei oikeastaan oltu Lumen kanssa aiemmin kokeiltu. Vaikka esteillä kääntyminen sinänsä ajatuksena (ja lopulta suorituksenakin) oli aika yksinkertainen :) Mietittäväksi jää, otanko noin tiukassa kääntymisessä jotain käskysanaa tukemaan, vai koitanko jatkossa omalla ohjauksella saada koiran kääntymään tiukassa kulmassa..

Ratapiirros 27.10.2014

Toisekseen mitä Lumeen tulee, niin koettiin tässä alkuviikosta mielenkiintoinen päivä, kun tulin töistä kotiin. Aiemmin kirjoitin siitä miten Lumi oli takuuvarmasti hotkaissut pehmolelunasun pään ja noh, nyt 20 päivää myöhemmin se löytyi lattialta. Oksennuskasasta. Ihmettelen kyllä suuresti miten voi olla mahdollista, että pehmolelun osa on ollut Lumen sisällä kokonaiset 20 päivää ilman, että ei ole tullut mitään ongelmia, ei edes tulehdusta? Lumella on kyllä ollut melkoinen suojelusenkeli matkassa ja selvittiin koko hommasta säikähdyksellä ja ihmettelyllä. Koska nasun pää tuli oksennuksen mukana, on sen kaiken järjen mukaan oltava ollut mahalaukussa, muutenhan se olisi tullut normaalia reittiä koiran läpi ulos.. Huh, melkoinen ihmekoira.

Usvan kanssa päästiin eilen käymään ekaa kertaa Animagin pentukerhossa. Viime viikolla meillä jäi kerhoilu väliin, koska olin itse ohjaamassa näyttelyreenejä. Ensi viikolla meillä olisi sitten taas viimeinen pentukerhotunti ja sitä ennen 16 vko rokotus.

Vaan olihan Usvalla hauskaa juosta niin monen pennun kanssa :) Oli isoa ja pientä pentua. Samalla saatiin hyvää infoa pentuaikaan ja koiran terveyteen liittyen. Usva aluksi hieman jännitti isoja pentuja ja piileskeli tuolin alla, mutta pian jo juoksi ympäriinsä minkä jaloistaan ehti. Välillä jouduin ottamaan neidin syliin rauhoittumaan, kun juokseminen alkoi mennä hulivilikohtauksen puolelle :) Pentukerhossa nähtiin myös Kennel Tarutuulten pentua Keloa. Usvan mielestä parhain leikkikaveri taisi olla ihana luppakorvainen noutaja :) Sen kanssa Usva paini niin ettei loppua näkynyt ja molemmat pennut saivat painileikistä mukavasti turkin kuolaan :)