KOLI

Meidän lomareissun viimeisenä kohteena oli Koli, kävimme ensimmäisenä päivänä 6,3 km reitin, joka kulki Ukko-, Akka- ja Paha-Kolin kautta koukaten Tarhapurolle, ja sieltä Ikolanahon nuotipaikan kautta takaisin Pikku-Kolin suunnalta Ukko-Kolille. Reitti oli haastava ja kohtuullisen vaikeakulkuinen. Nousuja ja laskuja oli useampia, sai jalat jälleen kunnon reeniä :) Lunta Kolilla oli jälleen vähemmän kuin Leppävirran kohteessa.

Toisena päivänä käytiin kiertämässä Ennallistajan luontopolku (3,5 km). Reitin alussa käytiin tutkimassa pirunkirkko -luolaa. Luontopolku oli helppokulkuinen ja kulki Kolille tuttuun tapaan nousujen ja laskujen kautta. Jauholanvaaran päältä oli komeat maisemat ja sää suosi meitä mukavalla auringon pilkahduksella :) Halla puolestaan aiheutti kalliolla taas sydämentykyttelyä juostessaan jyrkällä liuskekalliolla, missä oli uutta lunta päällä. Neidin tassut alkoivat sutia kalliolla, ja huutamalla saatiin Halla jälleen turvallisesti takaisin reitille. Ei taida tällä neidillä paljoa itsesuojeluvaistoa kyllä olla.. Pysähdyimme tulistelemaan Pitkälammen nuotiopaikalle, missä koirat juoksivat lammen jäälle, ja taas saatiin paniikissa huutaa niitä takaisin, sillä jää alkoi uhkaavasti rätsitä koirien tassujen alla ja näytti tosi ohuelta kerrokselta..

Pirunkirkko

Kaiken kaikkiaan; loppu hyvin, kaikki hyvin ja reissu oli mitä mukavin :) 

ORINORON ROTKO

Lomareissun toisena kohteena oli Leppävirralla sijaitseva Orinoron rotko. Rotkolla on pituutta 200 m ja korkeutta 20 m. Rotkon läpi kulki reitti, jolla oli pituutta 7 km. Reitti oli suurimmaksi osaksi helppokulkuista, metsäteitä ja helppoa polkua. Lunta Leppävirralla oli enemmän kuin edellisessä Maaningan kohteessa. Reitin varrelta löytyy laavu ja uusi kota lammen rannalta. Rannassa oli yhä laituri paikoillaan ja Hallan onnistui aiheuttaa meille melkoinen sydäri juoksemalla suoraan laiturilta kylmään lampeen. Veden päällä oli todella ohut kerros jäätä ja vasta satanutta lunta. Halla varmaan luuli, että pääsee laiturilta jäälle juoksemaan, mutta kyllä oli Hallallakin paniikin ilme, kun ymmärsi että putosikin yhtäkkiä jääkylmään veteen.. Halla räpiköi vedessä ja lähti aluksi uimaan kohti lammen keskiötä, mutta onneksi ymmärsi kääntyä meidän huuteluiden perään kohti rantaa. Onneksi Hallaa opetettiin kunnolla uimaan viime kesänä.. Vaikka kyllähän suurin osa koirista varmasti osaakin uida ilman opetteluakin, mutta paniikin hetkellä tilanne on aivan erilainen.

Siinä sitten yritettiin repustä löytyvällä keittiöpyyhkeellä kuivata jäistä ja märkää koiraa, ja heiteltiin keppiä, jotta vesi lentäisi pois turkista koiran juostessa ja temmeltäessä. 

KORKEAKOSKI

Viime viikko meni työkaverin kanssa reissatessa, meidän ensimmäinen kohde oli Maaningalla Korkeakoski ja kanjonin kierros niminen reitti. Korkeakoski on Suomen korkein vapaana virtaava koski ja ansaitsee kyllä kuulua Savon seitsemän ihmeen joukkoon. Reitillä oli pituutta n. 5 km ja reitin varrelta löytyi ihana metsän keskellä oleva laavu, kunnon "piilopirtti" :) Reitti oli aika vaikeakulkuinen, ja sai katsoa kunnolla kokoajan mihin astuu. Maaningalla ei kovin paljoa lunta ollut, pikkupakkasta kuitenkin.

KURKKAUS JA KÖNGÄS

Viime viikonloppuna reissattiin koirien kanssa Oulangan kansallispuiston leirintäalueelle kera pienen työpoppoon. Tarkoituksena oli nauttia yhdessäolosta ja mieltä rentouttavista maisemista. Meillä oli kyllä niin ihana viikonloppu, että sovittiin "perinnejatkumosta" ja varattiin uusi reissu ensi vuodelle samantien :) 

Kävimme kansallispuiston puolella kävelemässä 6-7 km Kanjonin kurkkaus -reitin, jonka ohjeellinen kulkuaika taisi olla alle 3h, mutta me kyllä saatiin hyvin aika siellä kulumaan maisemia tähystellessä :) Mukava oli kulkea, kun ei sinänsä ollut kiire mihinkään ja leirintäalueella päästiin suoraan valmiiseen ruokapöytään ilman, että olisi tarvinnut itse alkaa miettimään ruokapuolta :) Koirat kulkivat välillä irti ja välillä hihnassa. Yhdellä työkaverilla oli mukana myös Dooris -koira, minkä kanssa tytöt yrittivät tehdä välillä tuttavuutta.

Retkikaveri Dooris oikealla

Kanjonin kurkkaus

Hallan ensimmäinen kosketus riippusiltoihin :)

Väsy iski retken jälkeen

Ennen kotimatkalle lähtöä poikkesimme vielä päiväkävelylle katsomaan Kiutaköngästä, ja olihan se kyllä aivan mahtava maisema ja mikä ääni kuohuista pääsikään!

Kiutaköngäs

Hallan kurkkaus :)

Kotosalla sitten palattiin arkeen, ja meillä Usvankin kanssa loppui kesäkauden tokot. En ilmoittanut Usvaa nyt lainkaan ryhmäpaikalle mihinkään, vaan me yritetään saada kapula siihen malliin kuntoon, että voisi sitten talven jälkeen katsoa uusiksi sitä ryhmäpaikkaa tai vaikka jotain kokeen tynkää :) Lumen kanssa sen sijaan aloitetaan kohta agility pentujen teon jälkeen :) Hallan kanssa puolestaan käydään nyt pentukurssilla, ja tekisi mieli kokeilla rally-tokoa tai koiratanssia neiti sirkuskoiran kanssa.. Katsoo nyt mitä me kehitetään :)