"Meidän ei tarvitse yrittää voittaa sen luottamusta eikä sen ystävyyttä - se on syntynyt ystäväksemme." - Maurice Maeterlinck

lauantai 20. elokuuta 2016

LAPIN SEIKKAILU

Oltiin koirien ja ukkokullan kanssa road tripillä Lapissa, ajettiin Kilpisjärvelle ja yövyttiin kauniissa maisemissa tuntureiden ympäröimänä. Meidän reissu oli alusta lähtien kunnon "elämysmatkailua", kiitos mm. Usvan :D Pysähdyttiin menomatkalla Kolarissa syömässä, ja koirat odottivat ulkona kytkettynä, kunnes kesken syömisen huomattiin mustan sähikäisen viipottavan viereisellä pienellä aukealla, ja Usvahan se siellä :D Neiti oli päättänyt karata hihnasta, ja veteli omaa ralliaan irti ollessaan, onneksi neiti tuli kuitenkin luokse huudettaessa eikä ehtinyt kauaa juoksennella. Matka jatkui, ja Muoniossa pysähdyttiin ostamaan Usvalle panta, mistä se ei ainakaan saisi itseään irti.

Lumi katsoo, kun rämäpääkaksikko aina vaan melskaa



Matkan jatkuessa vältettiin aika täpärästi porokolari, mutta hyvin päästiin kuitenkin Kilpisjärvelle saakka ja alettiin iltapalan tekoon ja yöpuulle. Nukuimme siis pakettiautossa, ja koirat laitoin ulos kettinkiin auton vierelle. Uskoin, että ne kyllä haukkuisivat jos jotain epämääräistä tapahtuisi. Katsoin, että Usvakin pysyy varmasti kytkettynä, sillä leiriytymispaikka oli aika likellä autotietä. Vaan aamulla herätessä näkyi taas ulkona musta viipottava nopea eläin, ja Usvahan se siellä :D Neiti oli tehnyt houdinit, ja karannut kettingistä. Kettingin lukitussysteemi oli jotenkin tarttunut Lumen kettinkiin ja Usva jollain ihmeen kaupalla päässyt irti.. Luojan kiitos neiti oli oletettavasti pysytellut likellä ja kilpisjärvelle vievä tie ei nyt niin liikennöity yöaikaan kuitenkaan ollut. 





Ensimmäinen leiri, Kilpisjärvi

Kilpisjärvi

Saana

Aamupalan jälkeen ajettiin Saana-tunturin juurelle ja lähdettiin tarpomaan kohti tunturin huippua. Ihan laelle asti ei tällä kertaa päästy, mutta hyvän matkaa ylös noustiin ja olihan sieltä hienot maisemat :) Kilpisjärvellä meillä oli kunnon hellepäivä. Koiratkin väsähtivät vaelluksella mukavasti, kun päästiin takaisin autolle.














Tytöt Saanalla
Saanan jälkeen



Kilpisjärveltä nostettiin kytkintä ja ajoimme Enontekiön Hettaan katsomaan Suomenlapinkoirapatsasta ja tulistelemaan makkarat. Tämä oli sopivasti aikalailla meidän matkan varrella, vaikka ehkä hieman sivummas veikin. Vaan kyllähän sitä piti näin lapinkoiraihmisenä käydä tätä patsasta silittelemässä :)


Tytöt ja Suomenlapinkoira-patsas


Lumi yrittää nukkua ja kaksikko taas melskaa..


Hetasta matka jatkui Kittilän kautta Sodankylään, ja Sodankylästä Luostolle. Luostolla yövyttiin metsän keskellä aukealla, ja ehdin kytkeä taas koirat kiinni ulos nukkumaan, kun yhtäkkiä alkoi kuulua ulvontaa. Ajattelin, että koirien ääntä, mutta yhtään ei kuulunut haukkumista ja äänet kuuluivat laajalla alueella ja hieman tulevan lähemmäs. Tultiin tulokseen, että kyseessä voi olla susilauma, ja otettiin koirat varalta sisälle auton takatilaan nukkumaan. Aamulla sitten herättiin sumuiseen keliin ja katsottiin, kun pari poroa tuli melko lähelle juoksentelemaan. Usva ja Halla alkoivat haukkua poroja. Oli likellä, että kaksikko olisi lähtenyt poron peräänkin, mutta sain onneksi tytöt kiinni ennen loputonta ajojahtia.. Lumikin huomasi toisen poron, ja oikein säpäkästi heräsi jokin sisäinen (paimennus?)olemus neidissä. Lumi on niin kuuliainen, että uskoo kyllä helposti jos kiellän jotain, niin Lumesta ei niin ollut pelkoa, että oltaisiin saatu juosta koiraa takaisin porojen perästä.





Luostolla kävimme mutkan ametistikaivoksella, meille pidettiin "alku-infotilaisuus" ja sitten saimme kaivaa itselle omat ametistit :)



Luostotunturi


Luostolta matka jatkui Pyhälle, missä sitten poikettiin Pyhä-Luoston Kansallispuistossa Pyhätunturilla kiertämässä 5 km luontopolkureitti ja tulisteltiin Isokurulla. Koirat väsähtivät taas ja kävelyreissun jälkeen päästiinkin aloittamaan kotimatka. Koirat nukkuivat hyvin autossa ja kotiinkin asti päästiin :)





Bestikset :)


Taakse kertyi autoreissaamista hieman yli 1400 km, hienoja maisemia ja uusia kokemuksia :) Kotona tänään sitten huomasin, että niin se vain aloitti nyt Usvakin juoksunsa.





tiistai 16. elokuuta 2016

ROKUAN RETKI JA PAIMENNUSTA

Lähipäivien aikana ollaan tyttöjen kanssa ehditty tehdä paljon, kun pe-la oltiin Rokualla kera ihanan ystävän ja kierrettiin Rokuan keisarinkierros, mikä on pituudeltaan 19km. Eilen sitten ajeltiin Pelloon Saajomannun tilalle, ja muisteltiin Usvan kanssa miten niitä lampaita paimennettiinkaan.

Rokuan reissusta lyhyesti, matkaan lähdettiin aamusta 9 maissa ja tarkoituksena ei ollut pitää mitään kiirettä, sillä Hallakin on vielä pieni ja katsottiin lähinnä, että miten pikkulikka jaksaa kulkea. Taisi vaan käydä niinpäin, että Halla jaksoi meistä kaikista parhaiten :D Neiti ois viipottanut varmaan toisetkin 19km, ja Usvaakin repi matkalla hihnasta, kun Usvan vauhti alkoi hyytyä :D Kolme tulistelutaukoa pidettiin, missä koiratkin pääsivät lepäämään mikäli malttoivat. Ilma suosi meitä siten, ettei kertaakaan kastuttu kunnolla, vaan aina sadekuuron (ja raekuuron) aikana osuttiin sopivasti kodalle tai tuvalle :) Oltiin yötä Rokualla, ja seuraavana päivänä käytiin vielä Kirvesjärvellä sadepäivän makkarat paistamassa ennen kotiinlähtöä. Ja nyt hillitön kuvapläjäys, kun ei osaa valita sopivaa määrää :)




"Ala tulla jo!"




Porrasjumppaakin löytyi muutamaan otteeseen..



Pitkä alamäki :)










Eilen Usvan (sekä äidin ja Viivi-koiran) kanssa käytiin Pellossa lammaspaimennuksessa, ja voi tsiisus millä tuulella neiti oli. Kuinkahan monta kertaa Usva yritti karata töiden teosta ja pois aitauksesta, ihan vaan, näin nätisti sanotusti, näyttääkseen ns. keskisormea minulle :D Työhön keskittyessään neiti sai hyvin lampaat liikkeelle ja tällä kertaa paimennussauvan paineenantoa kokeiltiin Usvalle enemmän. Tästä taas sitten jatketaan, kun jatketaan :) Lumen kanssa olisi myös mielenkiintoista käydä testaamassa.




Ja Lumesta puheen olleen (ja itselleni muistiin), neiti aloitti n. 7.8. ensimmäisen juoksunsa pentujen teon jälkeen, eli n. 5kk oli nyt väli.