"Meidän ei tarvitse yrittää voittaa sen luottamusta eikä sen ystävyyttä - se on syntynyt ystäväksemme." - Maurice Maeterlinck

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

HEI MAAILMA!

Nyt on kaikilla pentusilla silmät auki :) Riistapojan ja parkkitytön silmätkin aukesivat ihmettelemään maailman menoa. Vielä tosin riittää pienillä totuttelua katsella ympärilleen. Kävin jälleen pentuja lellimässä, onhan ne niin ihania! Pentukoppaa voisi vaan tuijottaa ilman kiirettä mihinkään. 

Äitijellona tuli minuakin alkuksi hieman muristen ja haukahdellen vastaan pentulan oviportille, höpsö Lumi <3 Leikkasin pennuilta kynnet, olihan se hieman hankalaa kun pienet "marsut" yrittävät mönkiä karkuun ja kynnet ovat vielä niin pikkuruiset. Pennuista tällä hetkellä riistapoika ja kermatyttö ovat ehkä enemmän tulleet isäänsä Vikkeen, ja kermapoika seka parkkityttö emäänsä Lumeen.. 

Pentujen nimetkin on nyt lyöty lukkoon, ja tässä esittäytyvät:


Taikalumon Haaveuni

Riistapoika sai nimekseen Haaveuni. Nimi tulee ehkä lähinnä jotenkin siihen liittyen, että Lumen pentueesta on haaveiltu jo niin kauan ja osakseen myös siihen, että itselläni on "haaveuni" riistatytöstä, joten tämä poika sai nyt kantaakseen tämän Haaveuni nimen :)




Taikalumon Hohtava Kuutamo

Kermapoika sai nimekseen Hohtava Kuutamo. Alunperin kermapojalla oli eri nimi mietittynä, mutta sitten jossain vaiheessa nimi vaihtui tähän nykyiseen. Hohtava Kuutamo perustuu lähinnä pojan väritykseen, pikkujäbä oli jo syntyessään niin "kirkkaan" valkoinen, että sille täytyi keksiä kirkkauttaan sopivasti kuvastava nimi :)




Taikalumon Hehkuva Ruska

Parkkityttö oli alunperin nimeltään Hurmaava Houkutus, mutta nimi sitten vaihtui vielä Hehkuvaksi Ruskaksi. Nimi kuvastaa tyttöstä hyvin ja sopii nimeltään paremmin sisarustensa joukkoon. Auringon valossa neidin turkkikin kyllä hehkuu ruskan tavoin :)




Taikalumon Hopeinen Helmi

Kermatytöstä tuli loppujen lopuksi Hopeinen Helmi. En muista enää tarkalleen oliko tälläkin neidillä alunperin jokin hieman erilainen nimi, mutta tämä nyt valikoitui neidin lopulliseksi nimeksi. Nimi lähinnä viittaa neidin väritykseen ja päässä olevaan valkoiseen "helmeen". Neidin väritys on muuttumassa enemmän kultaiseksi, mutta vaalea "helmi" on yhä pysynyt otsalla, nähtäväksi jää katoaako se ajan myötä siitä, vai jääkö se näkyviin :) Kuvissakin sen erottaa juuri ja juuri, vaikka tietysti livenä se näkyy vielä tällä hetkellä kuitenkin selkeämmin.





Itse sain katsottua nyt vihdoin ja viimein näyttelyt mihin pyrin tekemään kehäsihteeriharjoitteluni, en ota sen suhteen mitään aikastressiä, koko vuosi aikaa tehdä harjoittelut niin jää aikaa käydä itsekkin handlaamassa äidin koiria näyttelyissä :) Usvankin voisi käyttää Kuusamon ryhmiksessä mikäli neiti suostuisi edes hieman turkkiaan kasvattamaan.. Tuntuu, että viime karvanlähdön jälkeen turkki ei ole tullut kunnolla takaisin.

torstai 24. maaliskuuta 2016

PENNUT 1 VKO

Pennut kasvavat hyvää vauhtia, ja pentukopasta alkaa jo vilinää ja vikinää löytymään. Pentuset ovat tosiaan tänä päivänä jo 1 vko ja 2 pv iältään. "Blondeilla" eli kerma pojalla ja -tytöllä on jo silmät auenneet, näillä kahdella on nähtävästi hirveä kiire näkemään maailmaa :) Osalla on taas hillitön kiire käyttämään jalkoja kunnolla, ja etenemään kunnon askelin :) Kyllä se on vaan nopeaa tuo koiravauvojen kehitys. Luonteenpiirteitäkin alkaa pikku hiljaa erottumaan paremmin. Tällä hetkellä esim. tytöistä kerma on enemmän rohkemman oloisempi verrattuna parkkiin siskoonsa, joka on ehkä enemmän tullut emänsä luonteenseen, eli sellainen vähän hui apua-tyyppi :D

Lumi on kyllä osoittanut kunnon äitileijonan vinkeitä, kun puolustaa pentujaan haukkuen ja muristen ilmoittamalla, että oudommat tulijat eivät kyllä hänen pentujaan vie. Höpsö mammakoira :) Eiköhän se Lumikin pian totu siihen, että pentuja aletaan käymään katsomassa ja joutuuhan se mammakoirakin pienokaisistaan ajallaan luopumaan. Toisaalta Lumi on nyt enemmän alkanut olemaan pois pentukopasta. Välillä käy syöttämässä pentujaan, mutta viihtyy myös enemmän "omalla paikallaan" pentukopan vieressä lattialla tai ihmettelemässä muuta menoa eri puolilla taloa.

Pentujen rekisterinimetkin on jo lähes tulkoon valmiiksi mietittynä, tästä pentueestä tulee Taikalumon H-pentue :) Paljastetaan lopulliset nimet sitten hieman myöhemmin.

Kävin napsimassa pikaiset 1-viikkoiskuvat pennuista eilettäin, alla osa näistä ja lisää löytyy täältä. Taitaa aikalailla pentuvoittoiseksi mennä nämä postaukset nyt täällä blogin puolella :) Ja kai sitä nyt, kun pentuhuumaa eletään.

Riista poika:



Kerma poika:



Parkki vaalein merkein tyttö:



Kerma tyttö:




Vaan jottei koko postaus menisi ihan nyt pentuhöpinäksi, olen tyystin unohtanut mainita, että päästäänkin Usvan kanssa Kittilään ensi kuussa porotaippariin! Tästä iso kiitos kuuluu Usvan mahtavalle kasvattajalle, joka luovutti oman koiran paikkansa Usvalle, ja näin ollen me päästään katsomaan miten Usva toimii poroilla :) Jännittää kyllä jo valmiiksi!

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

PENNUT 4 VRK

Pennut kasvavat ja Lumi hoitaa pieniä kyllä aivan mainiosti :) Aivan huippu äiskä pennuilla! Tässä olisi muutama kuvanen pikkupörröistä, lisää kuvia löytyy Kennel Taikalumon sivuilta.

Riita poika:




Kerma poika:




Kerma tyttö:




Parkki vaalein merkein tyttö:




Mammakoira valppaana :)


Pennut kasvavat kyllä ihan kivasti, punnittuja painoja:

17.3.
Kerma poika 451g
Riista poika 396g
Kerma tyttö 429g
Parkki tyttö 378g

18.3.
Kerma poika 511g
Riista poika 444g
Kerma tyttö 487g
Parkki tyttö 431g

19.3.
Kerma poika 575g
Riista poika 509g
Kerma tyttö 535g
Parkki tyttö 489g

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

PITKÄN PITKÄ ODOTUS PALKITAAN

Lumi se sitten oli päättänyt tehdä kaiken pitkän kaavan mukaisesti. Neidin synnytys nimittäin kesti ikuisuuden, ja siinä jo ehdittiin hätäillä onko mammakoiralla polttoheikkoutta, vai muuta häikkää, kun tuntui ettei synnytys vain ala. Vaan loppujen lopuksi Lumi-mamma teki eilen 15.3. maailmaan neljä ihanaa pentua, 2 urosta ja 2 narttua. Pennut olivat syntyessään jokainen vieläpä erivärisiä.

Itse menin Iihin jo viime lauantaina, Lumella tuli astutuksesta 60 vrk täyteen sunnuntaina. Ajateltiin, että jos synnytys alkaisi, niin aikaisintaan silloin sunnuntaina. Vaan mitäpä sitä vielä, siinä sai odotella ihan rauhassa ja tuskailla, että onko nyt jotain hätänä, kun mitään ei tapahdu. Lumea käytettiin lenkillä useammin, josko se stimuloisi synnytyksenkin alkua, mutta ei siitä vielä silloin tuntunut olevan niinkään hyötyä. Lumi oli vain iloinen päästessään niin monta kertaa vuorokaudessa lenkille :)

Vasta maanantai-aamuna aikaisin Lumi alkoi läähättää ja odotimme koko ajan milloin neiti alkaisi pentukoppaa petaamaan uuteen uskoon, mutta ei. Lumi muutamia kertoja vähän kaapi pentukopan peitteitä "paremmin", ja siinä se petaaminen olikin. Liekkö aatellut, että mitäpä sitä turhaan. Mittasimme Lumen lämmön tippuneen alle 37 asteen tuona maanantai-aamuna, ja siitä sitten alkoi odottelu milloin avautumisvaihde olisi ohi ja työntövaihde sekä synnytys alkaisi. Ja johan siinä taas odoteltiin ja käytiin pikkuisilla lenkeillä aika ajoin. Yli vuorokauden verran. Sinä aikana ehdittiin lukea miljoona kertaa opuksia koiran synnytyksen vaiheista ja miten minkäkin tulisi käyttäytyä. Soittelimme myös eläinlääkärille, kysyksemme neuvoa siihen tullakko näyttämään Lumea vai ei, kun synnytys ei näyttänyt alkavan. Ensimmäiseltä eläinlääkäriltä saimme neuvoksi odotella vielä iltapäivän puolelle ja soittaa sitten paikalliselle päivystävälle el:lle. Noh, siinä sitten taas odoteltiin ja tuskailtiin, kunnes jätettiin soittopyyntöä ja jälleen odoteltiin vähän aikaa. Kunnes sitten hauskasti eläinlääkäri soitti takaisin juuri silloin, kun Lumi alkoi eilen 15.3. klo 15:30 työntämään ja puskemaan pentuja maailmaan. Ja siinä riitti kyllä Lumella hommaa, neiti työnsi ja työnsi ensimmäistä pentua 2 tunnin ajan, kunnes pentu oli tulossa siinä vaiheessa, että sen pää näkyi ja huomasimme, ettei Lumi saa työnnettyä pentua ulos ilman apuja. Pentu oli juuttunut kiinni, ja syntyi ilman pussiaan. Olimme lähes varmoja, että tämä ensimmäinen pentu syntyisi kuolleena, mutta autettuamme Lumea synnyttämään pennun, se virkosi kyllä nopeasti oikein eläväiseksi pennuksi :)
 
Klo 17:40 ensimmäisenä syntynyt pentu oli uros, riista väritykseltään. Pojalla menee rinnassaan pitkä valkoinen raita ja niskassa on valkoinen läikkä. Tämä tumma poika painoi syntyessään 330 g. 



Ensimmäisen pojan jälkeen Lumen läähätys ja työntäminen alkoi kohta uudelleen, kunnes n. 40 minuuttia myöhemmin (klo 18:21) syntyi Lumen toinen poika, oikein vaalea kerma väritykseltään. Meidän kutsuma jääkarhupoju :) Tämä pikkuherra oli syntyessään 392 g.



Poikien teon jälkeen alkoi kohta jälleen läähätys ja työntäminen. Vaan nyt aikaa alkoi kulua jo tuntitolkulla. Heitin veikkausta jo siinä vaiheessa, että nyt se Lumi puskee sitten ne tytöt maailmaan. Lumi työnsi ja työnsi, kunnes klo 20:27 syntyi Lumen kerma-tyttö :) Tyttö oli väriltään astetta hieman tummempi kerma kuin veljensä, mutta pienellä neidillä oli kuonollaan/otsallaan vaalea kuvio. Neidillä oli painoa syntyessään 373 g.



Pian ensimmäisen tytön jälkeen Lumi synnytti jo klo 20:35 seuraavan tytön, "parkkipirkon", elilläs tumman parkin vaalein merkein. Parkkipirkko oli syntyessään 313 g eli pentueen kevein ja siroin. Mutta neiti saanee varmasti pian sisarukset kiinni :)



Parkkipirkon jälkeen odoteltiin vielä reilu tunti josko Lumi alkaisi ähkimään viidettä pentua maailmaan, mutta kyllä se siihen neljään tasalukuun jäi. Lumi rauhoittui pentujen kanssa ja ruokakin alkoi jälleen maistumaan. Raukka ollut useamman päivän syömättä, niin kyllähän se ruoka maistui. Käytin Lumen vielä yöllä pesulla ja pentukopan peitteet vaihdettiin puhtaisiin. Sitten Lumi pääsi kunnolla huolehtimaan pennuistaan, ja hyvin mammakoira kyllä pentuettaan hoitaa :) Turhaan jännitin tätä osuutta Lumen kanssa. 

Lumi-raasu kirkaisi aina jokaista pentua ulos työntäessään, mutta näytti kyllä sellaisen hömpsähtäneen hämmentyneen iloiselta joka pennun syntymän jälkeen, ja varsinkin kun tilanne oli rauhoittunut :)

Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta, kun olin koiran synnytyksessa mukana. Kyllähän siinä meinasi hieman kädet täristä, kun huomattiin, että ensimmäinen pentu on juuttunut kiinni ja se tulee auttaa maailmaan. Sitten sitä yritti vaan tehdä parhaansa auttaakseen. Välillä kävi mielessä Lumen kirkaisujen kohdalla, että ihme ettei se tempaissut omaan tai äidin käteen kiinni kivun takia. Kaikkinensa Lumen synnytys oli jotenkin pelottava, jännittävä, tuskastuttava, pitkä, odottava, kipeä, hieman likainen, iloinen, hämmästyttävä ja mahtavan onnellinen tapahtuma.


 

Harmikseni jouduin eilen ajamaan vielä yötämyöten takaisin omaan kotiin jättäen Lumen äidin hoiteisiin huolehtimaan pentusistaan, sillä tänä aamuna oli töihinlähtö. Kyllähän siinä kotimatkallakin tuli tippa linssiin, kun Lumen ensimmäiset pennut ovat terveinä maailmassa tuon kaiken odottamisen ja synnytysvaikeuspelkojen jälkeen. Ja mikä tärkeintä, mammakoira ja pennut voivat hyvin <3