ERKKARI

Ja viimeisenä, muttei vähäisempänä hieman retkeilyn sijaan harrastuspuoltakin. Nimittäin viime viikonloppuna Lumi pääsi yli vuoden tauon jälkeen näyttelykehään, sillä neiti osallistui lappalaiskoirien erkkariin Torniossa. Lumen kanssa AVO-luokassa oli kilpailemassa muistaakseni 21 kilpasiskoa, joiden joukosta Lumi ylsi AVO ERI2 SA saakka. Siis häh? Minun vähäpätöinen poikatyttö-reissaajakoirako noin isosta joukosta toiseksi?! Jippiiiiii!

Kyllähän tässä on pitänyt muutaman kerran sijoitusta ääneen toistella, että ihanko oikeasti Lumi niin hyvin pärjäsi omassa rotunäyttelyssään :) 

Tuomarina nartuilla oli Hannu Talvi, joka arvosteli Lumen seuraavin sanoin:

" Musta merkein, ihanne koko, hyvät mittasuhteet, vahva hyvä pää, kauttaaltaan erinomainen rakenne, hieman pehmyt peitinkarva, hyvä häntä J-koukkua kärjessä, hieno esiintyminen ja luonne, tehokas liike "

Esitin myös urosten pikkupentuluokassa Lumen pojan Poken, joka sai hyvän arvostelun, vaikkei kunniapalkintoa tällä erää tullutkaan :) 

Lumen poika Poke pentuluokassa.

Lumi osallistui myös äidin esittämään kasvattajaryhmään, mistä Taikalumon kennel nappasi kahdeksan muun ryhmän seasta kolmannen sijoituksen kera kunniapalkinnon. Äidillä oleva Hertta-junnu vei myös kaikkien narttujen ykköspaikan, Onnea!

VALTAVAARALLA

Syyskuusta päästäänkin jo lokakuun puolelle, teimme kaverin sekä koiralauman kanssa viikonloppureissun Rukalle, missä kävimme mm. Valtavaaran huiputuksen reitin (6km). Reitillä oli todella paljon porukkaa, mutta onneksi kukaan ei tuntunut laittavan pahakseen kolmea etunenässä juoksevaa lapinkoiraa ja kahta perää pitävää shelttiä :)

Kuljimme reittiä myötäpäivään, ja reitin varrella oli mm. laavu, kota ja valtavaaran huipulla palovartijan tupa. Makkarat jäi reitin varrella paistamatta, kun porukkaa jokaisella tulistelupaikalla oli niin älyttömän paljon. Liekköhän juuri sen viikonlopun karaoke-karnevaalit vetäneet porukkaa Rukalle.. Saatiin me kuitenkin reitin parkkipaikan viereisellä taukotuvalla makkaratkin paistettua :)

Koirakavereina sheltit Mimmi ja Pauli

OMA LAINASAARI

Jatketaas sitten tällä syyskuu-teemalla, ja laitetaan kuvia meidän saariseikkailusta. Työkaverin kanssa tykätään retkeillä ja reissata yhdessä, koirat toki yleensä aina mukana kulkien :) Tai minun koirat toisin sanottuna :D Vapaapäivän kunniaksi hommattiin kapulalossin lukon avain Oulun keskustasta, ja suunnattiin omalle "lainasaarelle" Varjakkaan. 

Kunnon lihaskuntotestin (=kapulalossin hinauksen) jälkeen pääsimme siis Varjakansaareen, missä ei näkynyt ristin sieluakaan meidän siellä ollessa, ja mikäs sen mahtavampaa kuin olla hetki "oman" saaren kingejä! Koirat juoksivat innoissaan pitkin metsäpolkuja ja rantaan päästessä kahlasivat rantavedessä (paitsi Lumi, joka ei piittaa vedestä). 

Varjakansaaressa on tutustuttavana entisajan saha, vaikkakin sahaa ei enää ollutkaan, oli paikan päällä vanhat rakennukset.

 

Reitin paluumatkalla tulisteltiin makkarat ja lähdettiin rämpimään omaa reittiä pitkin takaisin kapulalossille. Paluumatkalla tuuli oli sen verran yltynyt, että saimme kyllä kunnolla kahdestaan käyttää voimaa saadaksemme lossin liikkeelle.

SYYSKUISET SISARUSTREFFIT

Päivitetään taas tätäkin sivustoa. On vähän jäänyt taas kirjoittaminen, kun tuntuu, ettei jaksa iltaansa koneella kuluttaa. Jotenka päivitetään nyt sitten osissa useampi juttu :D

Me syyskuussa pidettiin taas Hallan sisarusten (ja niiden omistajien) kanssa pentutreffit ja käytiin metsässä aluksi telmimässä enimmät energiat pois, minkä jälkeen vedin kakaroille sitten näyttelytreenit. Paljon olivat pennut kasvaneet taas, ja niin komeita koiruuksia ovat :) Nätöreenitkin jokaiselta sujui hyvin, vaikka kakarat taatusti energisiä yhä olivat. 

Poke, Kunti ja Hilma