"Meidän ei tarvitse yrittää voittaa sen luottamusta eikä sen ystävyyttä - se on syntynyt ystäväksemme." - Maurice Maeterlinck

torstai 31. heinäkuuta 2014

AGI-INTOILUA

Eilen meillä ei ollutkaan reenejä, kun kentällä oli viralliset ulkokisat. Me ei Lumen kanssa kisailla virallisesti vielä vuosiin, joten pystyin helposti ajelemaan Iihin vetämään nätöreenejä. Lumi ja Mimo odottelivat "kehän" laidalla, kun ohjasin muita. Lopuksi sitten koitin Lumen säkää mitata, ihan täysin paikallaan neiti ei mittauksessa pysynyt, mutta säin säkäkorkeudeksi jotain 46-47 cm. Eli reippaasti neiti menee agissakin maxikoirana.

Kahdella edellisellä reenitunnilla Lumella on jo ollut paremmin virtaa kuin aiemmin. Mitä sitten tein, jotta intoa löytyisi enemmän? Otin taas reeneihin mukaan etupalkan ja vaihdoin nakkinamit kuivattuun muikkuun, toimii! :) Hellepäivän reeneissä käytin viilentävää loimea (Hurtta, näyttelyissä alehinnalla) aina sillä aikaa, kun ei oltu reenaamassa mitään. Myös Mimo on ollut boksissa kentän reunalla luomassa energiaa tehdä jotain, mitä toinen ei pääse tekemään. Olen myös syöttänyt Lumelle pari päivää reeni-illan jälkeen B-vitamiinia. En tiedä onko siitä sitten mitään hyötyä palautumisen kannalta, mutta aina toivossa on hyvä elää ;) Pitempää rataa on menty hyvin pätkittynä kahteen osaan. Ja tietysti olen koittanut itse tehdä reeneistä ihan hirmuhauskan jutun koiralle. Näillä jatketaan tästä taas eteenpäin :) Vauhtia on löytynyt enemmän ja Lumi jaksaa keskittyä suoritukseen paremmin.

Välistävetoja meidän pitäisi reenailla taas enemmän. Lumi on joskus handlannut ne ihan hyvin, mutta tuolloin reeneissä oli hieman hakusessa, että mitkä välit ja mistä? Liekkö unohtunut.. Hyppyesteiden korkeudessa meillä on nyt ollut viime reeneissä 45cm, tätä pitäisi alkaa taas tästä pikkuhiljaa nostattamaan. Keinun kohdalla ollaan päästy siihen pisteeseen, että Lumi suostuu tulemaan keinun laudan puolen välin yli ja olemaan hetken paikallaan, vaikka keinua hieman heilutettaisiin. Lyhyet on meillä opetteluaskeleet, mutta hiljaa hyvä tulee :) Toivottavasti.. :)



P.S. Viikonloppuna Lumi ja Mimo lähtevät Kuopion näyttelyihin turistikoiriksi, ja sitten sunnuntaina käymme kotiinpaluumatkalla katsomassa pikkupörröjä :)

tiistai 29. heinäkuuta 2014

HOITOKOIRA

Tänään saatiin vähäksi aikaa Sani-pentu hoitoon Lumen ja Mimon kaveriksi. Lumen velipoikaa Ottoa käytettiin eläinlääkärissä, ja Sani jäi siksi ajaksi telmimään tyttöjen kanssa. Onhan tässä pikkuotuksessa virtaa! Toivottavasti tyttöjen tulevassa "pikkusiskossa" olisi vähän vähemmän.. :) Lumi nautti, kun sai pienempää leikityttää, täytyi vain katsoa ettei leikki mene liian rajuksi. Mimon perään täytyi myös hieman katsoa, ettei neiti päätä yhtäkkiä hypätä sängyltä tai muualta korkeammalta pennun niskaan, on nimittäin joskus Mimo tehnyt sitäkin. Varsinkin, kun pentu tuli ns. Mimon omalle reviirille. Lumen ja Sanin leikkiä on aina niin hauska seurata, tässä pikaisesti napsittuja kuvia  ja pieni videon pätkä :)

Sani

Otto & Sani


Sani & Mimo


"Mihin se meni?"



sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

BEST FRIENDS

Lumesta ja Sani-pennusta tuli tässä muutaman päivän aikana ihan bestikset. Yhdessä leikittiin, nukuttiin kylki kylkeä vasten ja tähyiltiin istuen vierekkäin muiden koirien puuhia ulkona. Ihania, hassuja otuksia :) Mimokin tottui energiseen pentuun jo paremmin, ja antoi Sanin jopa roikkua korvakarvoissa.







Cessi n. 9v & Lumi

Lumi & Otto-veli




P.S. Galleriassa kuvia yhteislenkiltä Kiran kanssa sekä uutukaisia kuvia Lumen ja Mimon gallerioissa.

lauantai 26. heinäkuuta 2014

KUVAPLÄJÄYS, KOIRAKAVEREITA JA TOTUTTELUA






Tähän nassuun ei kyllästy ikinä <3




Mimosta ja Lumesta harvoin saa hyviä yhteiskuvia, yleensä Mimo on ehtinyt häippästä kuvasta ennen kuin onnistun sitä nappaamaan kameralla. Nyt kuitenkin onnistuin saamaan hienot yhteiskuvat tytöistä :) Lumellakin on näissä kuvissa hyvin turkkia. Hetken saa ihailla turkillista koiraa, kun nyt jo näyttää selän päältä vähän pohjavillaa irtoavan..





Tiistai-iltana käytiin treffaamassa koirakaveri Kiraa pitkästä aikaa. Olihan tytöillä hauskaa :) Mimokin juoksi isompien perässä jälkiliinalla minkä jaloistaan pääsi. Räpsin kameralla enemmänkin kuvia, laittelen niitä sitten kunhan ehdin.


Mimo, Kira & Lumi

Lumi & Kira

Eilen käytiin koirien kanssa tutkimusretkellä läheisessä venesatamassa. Ajatuksena oli löytää paikka, missä voisi kokeilla uittaa koiria. Sopiva kohta löytyi ja vesi oli kyllä mukavan lämpöistä, melkein olisi voinut itsekin uida :) Mimo meni heti veteen, ja ui yhä uudelleen kunhan vain keppiä nakkas veteen. Lumen kanssa meni enemmän aikaa, että neiti edes uskalsi tassullaan vettä kokeilla. Monien "hienoa", "vautsi" ja "taitavaa" kehujen jälkeen neiti uskalsi omasta tahdostaan kahlata vedessä niinkin pitkälle, että masukarvat kastuivat. Tästä on hyvä jatkaa totuttelua, ensi kerralla nameja mukaan niin jos Lumikin saataisiin uimaan :)






Kotikoiralauman joukkoon Iihin jäi yksi Viivin pennuista, Sani-tyttönen nimeltään. Lumi on paljon leikkinyt Sanin kanssa. Onhan Lumi kyllä varmasti sitten innoissaan, kun saadaan omakin "pikkusisko" tytöille. Mimon kanssa tulee suurin totutteluhaaste, mutta aika hyvin Mimo sietää jo Saninkin villiä menoa. Tekee hyvää, että Lumi ja Mimo voivat totutella pentukoiran vinkeisiin jo vähän näin etukäteen, niin uuden pennun tuominen kotiinkin on varmasti helpompaa :)


Lumi & Sani

Lumi & Sani

Lumi & Sani :)

torstai 17. heinäkuuta 2014

KOLMAS KOIRA

Nyt se on varmaa, eilen on syntynyt Sylvi-koiralle kaksi narttua ja yksi uros. Näistä kahdesta tyttöpennusta toinen tulee olemaan Mimon ja Lumen "pikkusisko". Tuskin maltan odottaa, että pennut kasvavat ja pääsen katsomaan niitä :) Luovutus pennuilla näyttäisi ajoittuvan syyskuun alkuun. Sitten Lumikin saa leikkitoverin, kun nukkumatti-Mimosta ei sellaiseen oikein ole :) Mutta miksi sitten kolmas koira, eikö kaksikin ole tarpeeksi?

Noh, olen Lumen tulon myötä tiennyt koko ajan, että koirakokoonpano ei tule jäämään kahteen. Kai se on vain sellainen tuntuma ollut, ja tiedän kuitenkin, että voin antaa kolmannellekkin koiralle paljon. Tietysti kolmas koira vie taas enemmän aikaa, rahaa ja muu elämä taas hankaloituu, mutta ei se haittaa sillä sitähän se on ollut kahdenkin koiran kanssa. Onhan nämä karvaotuksetkin melkein kuin lapsia, tai ainakin perheenjäseniä. Joku voisi ajatella, että on jo hulluutta alkaa laittamaan kolmatta koiraa, mutta ei se sitä minulle ole. Koirista on niin paljon iloa ja seuraa :) Jokseenkin kolmas koira helpottaa myös Mimonkin kanssa, sillä pystyn Lumen kanssa käymään agilityreeneissä, ja Mimo pystyy olemaan uuden tulokkaan kanssa kotona ilman, että joutusi jäämään yksin.

Kolmas koira tulee siis Kennel Cantavialta sijoitukseen minulle. Sijoituskoira on ns. "halvempi" vaihtoehto, mutta kasvattajaan enemmän sitova, sillä koira tulee (terveyspuolen ollen kunnossa) tekemään pennut kasvattajalleen. Koira ei siis heti ole "oma", vaan vasta pentujen teon jälkeen koiran omistajuus siirtyy sijoitusperheelle. Itse näen, että sijoitusnarttu on silloin hyvä vaihtoehto, kun tietää, että yhteistyö tulee varmasti toimimaan. Lumikin on niin sanotusti "lahjoitettu" sijoitukseen minulle äidiltäni. Uskon, että Petran (Kennel Cantavia) kanssa yhteistyö tulee toimimaan moitteettomasti ja on helppoa, kun on tuttu ihminen mukana hommassa.

Toivon mukaan tästä uudesta pienestä tulisi hyvä näyttely- ja tokokoira, sillä haaveissa olisi näitä ainakin alkaa harrastamaan. Tokihan näyttelyissä on tullut juostua jo monta vuotta, mutta niissäkin olen käyttänyt äitini koiria, ja onhan se oma kehäkoira aina eri asia :) Lumestakin piti tulla kehäkoira, mutta neiti on enemmän agilityyn menevä. Ja Mimo nyt on mitä on, kotikoira :)

Vähän jännittää, että miten Mimo ottaa uuden pennun vastaan, mutta tottuihan Mimo Lumeenkin. Tietysti uusi pentu täytyy myös totuttaa kotikoiralaumaan, sillä olen aika paljon kuitenkin välillä kotonakin vanhempieni luona. Mutta kaikki sitten ajallaan.

Olen jo uudelle tytölle miettinyt nimen valmiiksi, hihna ja pantakin löytyy sekä jotain muuta pientä :) Nimen paljastan sitten, kun tiedän kumpi tyttöpennuista on se mikä minulle tulee. Onneksi aika menee nopsaan ja kohta pääsee katsomaan pentuja, eikä aikaakaan, kun onkin jo syyskuu.




keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

HELLESÄÄ

Eipä me Lumen kanssa olla vielä päästy reeneihin, pari viikkoa nyt on ainakin ollut taukoa, kun viime viikolla olin kuumeessa ja tänään oli reenit peruttu. Eipä tuo nyt niin haittaa, kun olen jotenkin onnistunut töissä huonolla ergonomialla saamaan itseltäni selän melko kipeäksi.. Jos ensi viikolla sitten olisi kuitenkin reeni-ilta. Käytiin me tosin Lumen kanssa itsenäisesti reenailemassa viime sunnuntaina. Koitettiin etsiä hukassa ollutta innostusta ja vauhtia. Nyt ainakin meidän omareeneissä oli taas vauhtia ja intoa enemmän. Otin mukaan reeneihin palkkauskipon, jossa on kansi niin pystyn itse kontrolloimaan palkkausta ja suoritusen onnistumista. Aluksi Lumi juoksi kipolle koittaen saada palkkaa jo etukäteen, mutta huomasi nopeasti ettei homma ihan niin mene. Tehtiin viiden esteen minirata mieluisimmista esteistä ja mentiin ihan helppoja juttuja, putkea ja muutamia hyppyjä. Palkkaukseen otin mukaan kuivattuja muikkuja, ne tuntuvat olevan Lumesta nyt tosi herkkua. Reenattiin puolisen tuntia, ja sinä aikana pidettiin myös taukoja. Tämä oli kyllä aikalailla max aika näillä helteillä. Kaikinpuolin olin kuitenkin tyytyväinen reeniin, jospa se tästä alkaisi homma etenemään taas ohjatuissakin reeneissä :)

Eilen käytiin illasta hellesään lenkillä metsän siimeksessä ja pellolla juosten. Ei kyllä kovin ilma viilene, vaikka lenkin koittaisikin ajoittaa melko iltaan. Koirat olivat ihan läkähdyksissä kielet roikkuen, kun kotiin päästiin. Hellelenkin kuvia:



 









P.S. Ensi viikon torstaina olisi Sylvi-koiran laskettu aika, täällä jo jännitetään putkahtaako sieltä maailmaan tyttöpentu ja muut sisarukset :)


tiistai 1. heinäkuuta 2014

INNOSTUS HUKASSA?

Meillä Lumen kanssa on agilityssa viime tunnit mennyt vähän penkin alle.. Lumen innostus ja vauhti on ihan hukassa. Tiedän, että se pystyy paljon parempiin suorituksiin. Liekkö sitten kelilläkin vähän osuutta asiaan, kuumahan tuollaisella karvaturrilla nopeasti kesäisin tulee. Jostain sitä intoa pitäisi kuitenkin löytää..

Yleensä tunnin ensimmäinen ratasuoritus on mennyt hyvällä vauhdilla ja innokkuudella, sen jälkeen onkin sitten iskenyt väsähtäminen. Rataa koitetaan suorittaa, mutta vauhti ei kyllä päätä huimaa. Olen tähän mennessä yrittänyt mm. tunnin lopettamista siihen (muutamaan) hyvään ratasuorituskertaan, Lumen pitämistä kevythäkissä muiden harjoitteluvuoron aikana, pallon kanssa leikkimistä ennen ja jälkeen oman suorituskerran ja mitähän vielä.. Autoa voisi muuten koittaa, mutta en kyllä halua lämpimällä kelillä laittaa koiraa kuumaan autoon odottamaan. Nameina ollaan käytetty nakkeja, ja Lumi kyllä on aina niitä rohmunnut. Pitäisiköhän se kokeilla jollain ns. vielä paremmalla herkulla? Mikähän sellainen sitten voisi olla, en jaksa mitään maksapihvejäkään alkaa koiralle tämän takia paistamaan..

Radat 25.6.

Tunneilla ollaan kuitenkin opittu taas uutta, on reenattu lisää putkeen irtoamista, esteen blokkausta sekä meille uutena tullutta takaaleikkaus -taktiikkaa. Takaaleikkausta meidän täytyisi reenata itsenäisestikkin, ei nimittäin luonnistunut ihan niin helposti, kun kokoajan itsestä tuntui törmäävänsä koiraan..

Eteenlähetys meillä sujuu nyt ehkä paremmin kuin aiemmin. Täytyisi kyllä tätäkin kuitenkin reenata lisää pidemmällä eteenlähetysvälillä..

Huomenna olisi taas reenit, nähtäväksi jää onko meno yhtä innotonta kuin aiemmilla kerroilla.. Olisikohan koiraa viilentävistä tuotteista mitään apua.. Ja niitä uusia nameja täytyisi etsiä ainakin.

Radat 18.6.