"Meidän ei tarvitse yrittää voittaa sen luottamusta eikä sen ystävyyttä - se on syntynyt ystäväksemme." - Maurice Maeterlinck

lauantai 17. joulukuuta 2016

KUULUMISIA


Pitkästä aikaa vähän kuulumisia tännekkin. Kotosalla elo sujuu samaan malliin kuin aina ennenkin :) Halla on kasvanut paljon, niin ulkoisesti kuin henkisesti. Neidillä on havaittavissa hieman jotain uhmaiän tapaista varsinkin kotioloissa. Koirakoulussa toisaalta Halla käyttäytyy oikein mallikkaasti ja tottelevaisesti :) Hallan kanssa käydään nyt pentujen toko/agility -kurssilla ja neidiltä löytyykin hyvin taitoja agin pariinkin :) Meillä olisi jokunen kerta tätä kurssia vielä jäljellä, minkä jälkeen aletaan kokeilemaan miltä rallytoko vaikuttaa :) Hallan kanssa ollaan myös menossa tammikuun puolella koiratanssin koulutuspäivään, sekin kiinnostaisi niin katsotaan koulutuspäivällä minkälaista koiratanssitouhu on ja sitä kautta sitten, että josko me innostuttais joskus sellaistakin harrastamaan :) Halla on nyt 9 kk ikäinen, eikä neiti ole vielä aloittanut juoksuaan, saas nähdä milloin Hallasta tulee "iso tyttö" .









Usvan kanssa kotona ollaan välillä reenailtu tokon liikkeitä ja etenkin kapulan pitämistä. Aika hyvällä mallilla meillä kapulatreeni jo on :) Ollaan päästy iso askel eteenpäin meidän viime kesänkin tilanteesta. Täytyy joskus yrittää kunnolla kuvata jotain meidän treenihetkiä, hauska aina itsekkin katsoa oppivaiheita taaksepäin :) Usvan kasvattaja tahtoi ilmoittaa Usvan jalostuspäiville -17 jalostustarkastukseen, joten Usva olisi tammikuussa menossa sinne ja samalla olisi tarkoitus käydä näyttelykehässä pitkästä aikaa pyörähtämässä :) Usvan kasvattaja on myös mitä luultavammin suunnittelemassa Usvalle pentuetta ensi vuodelle (juoksu varmaan ajoittuu keväälle).






Lumen kanssa meillä agility sujuu ihan mukavasti, mitä nyt taas sai eilisissä treeneissä huomata että tämän ohjaajan pää pitäisi vaihtaa :D Keinu ongelmaa ratkotaan edelleen, mutta eilen sain kyllä olla Lumesta ylpeä, kun neiti suoritti keinua ihan itse, mitä nyt nameilla jouduin houkuttelemaan etenemistä, mutta keinu suoritettiin pari kertaa hyvällä mielentilalla :) Lumi muutamia viikkoja sitten aloitti pohjavillan pudottamisen, ja on tällä hetkellä ihan karvaton. Juuri kun ajattelin, että Lumea voisi käyttää alkuvuoden näyttelyissä, mutta pyh! Jännä taikasana tuo koiranäyttelyt, kun aina asiasta ääneen mainittaessa koirat alkaa pudottaan karvaa :D




Joku suurjänis?

Rauhallista Joulun odotusta :)

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

KOLI

Meidän lomareissun viimeisenä kohteena oli Koli, kävimme ensimmäisenä päivänä 6,3 km reitin, joka kulki Ukko-, Akka- ja Paha-Kolin kautta koukaten Tarhapurolle, ja sieltä Ikolanahon nuotipaikan kautta takaisin Pikku-Kolin suunnalta Ukko-Kolille. Reitti oli haastava ja kohtuullisen vaikeakulkuinen. Nousuja ja laskuja oli useampia, sai jalat jälleen kunnon reeniä :) Lunta Kolilla oli jälleen vähemmän kuin Leppävirran kohteessa.














Toisena päivänä käytiin kiertämässä Ennallistajan luontopolku (3,5 km). Reitin alussa käytiin tutkimassa pirunkirkko -luolaa. Luontopolku oli helppokulkuinen ja kulki Kolille tuttuun tapaan nousujen ja laskujen kautta. Jauholanvaaran päältä oli komeat maisemat ja sää suosi meitä mukavalla auringon pilkahduksella :) Halla puolestaan aiheutti kalliolla taas sydämentykyttelyä juostessaan jyrkällä liuskekalliolla, missä oli uutta lunta päällä. Neidin tassut alkoivat sutia kalliolla, ja huutamalla saatiin Halla jälleen turvallisesti takaisin reitille. Ei taida tällä neidillä paljoa itsesuojeluvaistoa kyllä olla.. Pysähdyimme tulistelemaan Pitkälammen nuotiopaikalle, missä koirat juoksivat lammen jäälle, ja taas saatiin paniikissa huutaa niitä takaisin, sillä jää alkoi uhkaavasti rätsitä koirien tassujen alla ja näytti tosi ohuelta kerrokselta..

Pirunkirkko








Kaiken kaikkiaan; loppu hyvin, kaikki hyvin ja reissu oli mitä mukavin :) 


ORINORON ROTKO

Lomareissun toisena kohteena oli Leppävirralla sijaitseva Orinoron rotko. Rotkolla on pituutta 200 m ja korkeutta 20 m. Rotkon läpi kulki reitti, jolla oli pituutta 7 km. Reitti oli suurimmaksi osaksi helppokulkuista, metsäteitä ja helppoa polkua. Lunta Leppävirralla oli enemmän kuin edellisessä Maaningan kohteessa. Reitin varrelta löytyy laavu ja uusi kota lammen rannalta. Rannassa oli yhä laituri paikoillaan ja Hallan onnistui aiheuttaa meille melkoinen sydäri juoksemalla suoraan laiturilta kylmään lampeen. Veden päällä oli todella ohut kerros jäätä ja vasta satanutta lunta. Halla varmaan luuli, että pääsee laiturilta jäälle juoksemaan, mutta kyllä oli Hallallakin paniikin ilme, kun ymmärsi että putosikin yhtäkkiä jääkylmään veteen.. Halla räpiköi vedessä ja lähti aluksi uimaan kohti lammen keskiötä, mutta onneksi ymmärsi kääntyä meidän huuteluiden perään kohti rantaa. Onneksi Hallaa opetettiin kunnolla uimaan viime kesänä.. Vaikka kyllähän suurin osa koirista varmasti osaakin uida ilman opetteluakin, mutta paniikin hetkellä tilanne on aivan erilainen.

Siinä sitten yritettiin repustä löytyvällä keittiöpyyhkeellä kuivata jäistä ja märkää koiraa, ja heiteltiin keppiä, jotta vesi lentäisi pois turkista koiran juostessa ja temmeltäessä. 










KORKEAKOSKI

Viime viikko meni työkaverin kanssa reissatessa, meidän ensimmäinen kohde oli Maaningalla Korkeakoski ja kanjonin kierros niminen reitti. Korkeakoski on Suomen korkein vapaana virtaava koski ja ansaitsee kyllä kuulua Savon seitsemän ihmeen joukkoon. Reitillä oli pituutta n. 5 km ja reitin varrelta löytyi ihana metsän keskellä oleva laavu, kunnon "piilopirtti" :) Reitti oli aika vaikeakulkuinen, ja sai katsoa kunnolla kokoajan mihin astuu. Maaningalla ei kovin paljoa lunta ollut, pikkupakkasta kuitenkin.