Tänään se päivä koitti, ja sain lähteä hakemaan Usvaa kotiin :) Pienessä syysflunssassa täytyi lähteä, mutta olihan se pikkuinen saatava heti kotiin kun vain mahdollisuus oli.
Heti kun näin Usvan (edellisestä kerrasta 2vko?), huomasin, että neidin luonne oli jo paljon ehtinyt kehittyä rohkeampaan ja eläväisempään suuntaan :) Vipinää ja vilskettä löytyi pienistä jaloista niin, ettei mukana pysynyt. Joka paikka piti tutkia läpi uudestaan ja mennä ihmisten ja sisarusten perässä milloin mihinkin :) Ajattelin, että "o-ou, se siitä rauhallisuudesta", mutta kun asiaa ajattelee, niin yhäkin Usva on se rauhallinen tyyppi, sille on vain tullut pentumaista vilkkautta enemmän :) Rauhallinen, mutta vilkas? Kuullostaapas aika paljon Lumelta.. :D
Automatka kotiin meni aika hyvin, pientä vikinää välillä, mutta ei hirveää läähätystä/kuolaamista tai loputonta itkua. Tästä on hyvä jatkaa auton kyydissä harjoittelua :)
Kotona heti ensimmäinen "shokki" oli laminaattilattia. Raukka lysähti lattialle eikä alkuun uskaltanut liikahtaa. Kohta kuitenkin jo kokeiltiin, että pääseekö tällä pinnalla kävelemään vai eikö :) Nyt Usva ei välitä koko lattiasta mitään. Seuraava "shokki" olikin sitten tavata Mimo ja Lumi. Lumi oli todella innoissaan ottamassa uutta "elävää lelua" vastaan, mutta iltaa kohden jo alkoi ymmärtämään, että tämän kanssa pitääkin ottaa vähän rauhallisemmin, eikä se mikään lelu ole :) Mimo puolestaan ei ole vielä ehtinyt kovinkaan isotella pennulle. Usva antaakin Mimon vielä olla aika hyvin omissa oloissaan. Näiden kolmen ensikohtaaminen meni aika hyvin, mitä nyt Usva välillä juoksi johonkin piiloon kahta isompaa tai minun jalkojen juureen turvaan.
Ensimmäinen ruoka-annos uudessa paikassa jäi aika vähäiseksi, kun Usva söi vain parhaat (jauheliha) päältä ja jätti kapulat kuppiin, mistä sitten Mimo salakavalasti pääsi syömään pennun ruuat pois.. Noh, jospa Usvalla aamulla olisi enemmän ruokahaluakin :) Puruluuta tyttö alkoi mielellään illalla syömään. Mimo vaan varasti Usvan luun aika moneen otteeseen..
Pantaan totuteltiin heti, ja muutaman raapimiskerran sekä ininän jälkeen Usva antoi pannan olla rauhassa ja käytiin jopa pannalla ja hihnalla ulkona iltatarpeilla kahden isomman kanssa. Aluksi Usva ei millään halunnut liikkua hihnassa, mutta kun pikkuneiti huomasi mitä kaksi muuta isompaa tekivät, niin johan liikkui Usvakin paremmin hihnassa, ja niin tomerana koitti pysytellä Lumen ja Mimon perässä :)
Sisäsiisteyden opettelukin koitettiin aloittaa. Täytyisi hankkia parempi lamppu, että näkisi kunnolla käyttää koirat metsänreunalla/metsässä iltatarpeet tekemässä, kun tuo syksy on tuonut mukanaan aikamoisen pimeyden..
Vaan onhan se sitten niin ihana! :) Luonne mitä kultaisin, ja tuo ulkomuoto, niin tomera ja syötävän söpö :)
Loppuun vielä pari pikaista kuvaa:
 |
| Usva ei sitten yhtään hankalampaa paikkaa keksinyt uuden kodin ensiunille :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti