Ajeltiin tyttöjen kanssa juhannukseksi Keski-Suomeen. Herkuteltiin ja muistettiin myöskin siinä ohessa käydä lenkilläkin. Koirat saivat innoissaan juosta vapaana metsässä, hihnat tosin perässä varmuuden vuoksi. Mimokin näytti niin nauttivan metsässä juoksemisesta, erilaisia metsän hajuja tietenkin paljolti seuraten. Ensimmäisellä lenkkeilykerralla Mimo jopa tuli luokse kutsuttaessa. Tästä innostuneena pidettiin sitten toisellakin lenkkeilykerralla Mimoa paljolti irti, mutta sen kyllä huomasi, että toisella kerralla ei ollut niin hyvä "kuulo" neidillä, että olisi malttanut tulla luokse aina huudettaessa. Luottavaisin mielin kuitenkin matkattiin vuortakin ylöspäin ja yhtäkkiä huomattiin, että Mimo on kadonnut täysin näköpiiristä. Siinä sitten huudeltiin ja etsittiin, eikä mistään kuulunut mitään taikka näkynyt. Itselle tuli pienoinen hätä, että nyt Mimo on hukkunut metsän siimekseen, eikä varmasti enää löydetä koko koiraa. Mutta onneksi vähän ajan etsimisen jälkeen Mimo löytyi. Tosin jostain kyseisen vuoren rinteeltä, liekkö sitten itse vuoren rinnettä alaspäin pomppinut vaiko pudonnut liian reunalle mennessään. Mimo kuitenkin saatiin pelastettua ja päästiin säikähdyksellä. Aluksi näytti, että neiti olisi ontunut toista takajalkaansa, mutta jo hetken päästä liike oli täysin normaalia. Onneksi ei käynyt pahemmin. Loppu hyvin, kaikki hyvin :)
Eiliset agireenit meillä Lumen kanssa meni kyllä tosi hyvin. Neiti jaksoi taas keskittyä ja tehtiin max 4-5 esteen rataa. Yksittäisinä esteinä harjoiteltiin lisää A-estettä, sekä siinä kontaktipysähtymistä. Myöskin itsekseen otettiin keppejä ja puomia. Kepit sujuu yhä hihnan kanssa. Puomilla Lumelta löytyy jo enemmän rohkeutta heti alkuun, ja vauhtia sitäkin enemmän :) Neiti on tainnut ottaa periaatteekseen puomin kohdalla sen, että äkkiä ylös ja vielä nopeampaa alas :) Huomenna taas pitäisi olla normaalisti keskiviikkoillan reenit.
P.S. Juhannuksen ajalta lisätty muutamia uusia kuvia Lumen ja Mimon Gallerioihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti