"Meidän ei tarvitse yrittää voittaa sen luottamusta eikä sen ystävyyttä - se on syntynyt ystäväksemme." - Maurice Maeterlinck

maanantai 8. syyskuuta 2014

UUSIA TUTTAVUUKSIA & TILANTEITA

Usvan ensimmäinen yö meni meillä aika katkonaisilla unilla. Neiti ei niinkään ulissut taikka itkenyt, mutta hereillä käytiin useampaan otteeseen. Nyt yöt menevät jo hyvin. Usva herää joskus aikaisin aamusta härnäämään Lumea, joka tavallisesti yleensä nukkuu lattialla, mutta joutuu Usvan takia tulemaan aamuisin pakoon sänkyyn. Siitä alkaakin aamurallit, ja yleensä pikkuneiti on jo ehtinyt nukahtaa uudestaan ennen aamuruokaa niin, että saan herätellä nukkuvaa pikkuista syömään ja aamutarpeille takapihalle taikka hihnan kanssa metsänreunaan. Usvan ruokahalu on pikkuhiljaa parantunut, ja ruokakuppi syödään tyhjäksi. Tällä hetkellä Usva vielä syö kasvattajaltaan saatua Eukanubaa, mutta me vaihdetaan se sitten Roburin ruokaan ajan kanssa. On helpompaa jos yksi ja sama ruoka sopisi jokaiselle koiralle (Mimo ja Lumi syövät Roburia), niin ei tarvitsisi olla miljoonaa eri koiranruokasäkkiä.

Usvan sisäsiisteys on jo aika hyvällä mallilla, toisinaan neiti jo osaa mennä oikean oven taakse jos tulee hätä. Vahinkoja kuitenkin vielä sisälle sattuu, mutta nekin onneksi paperin päälle.

Hihnassa kävelykin sujuu, kun neiti kahdesta isommasta katsoo mallia ja koittaa perässä pysytellä. Muutoin ollaan opeteltu jo hieman istu -käskyä, sekä näyttelyseisomista. Ihan alkutaipaleella vielä näissä asioissa ollaan, mutta joka päivä pikkuisen eteenpäin mennään :)

"Yksinjäämistä" alettiin harjoitella jo heti Usvan ensipäivien aikana, sillä minulla alkaa huomenna normaalit työpäivät, jolloin Usvan täytyy jäädä kotiin Mimon ja Lumen kanssa. Totutin parhaani mukaan Usvaa kylpyhuoneeseen (säästäen vuokra-asunnon laminaattilattioita..), mistä neiti voi kuitenkin nähdä portin läpi Lumen ja Mimon. Ja kunhan neiti oppii sisäsiistiksi, pääsee Usvakin muiden kanssa olemaan. Aluksi yksinjääminen oli melkoista leijonan huutoa. Seuraavana päivänä neiti jo nukkui yksin kylpyhuoneessa. Tänään sitten tehtiin testi, kun lähdin käymään kauppareissulla, ja jätin koirat kotiin odottamaan. N. 45min olin pois kotoa ja takaisin tullessa ei kuulunut hillitöntä ulinaa. Usva on saattanut alkuun itkeä, mutta uskon, että se on pian rauhoittunut. Eiköhän Usva tule pärjäämään, vaikka olenkin päivän töissä. Lumi ja Mimo kuitenkin ovat neidin seurana koko ajan. Aamuisin vain pitää koittaa saada pikkuneidiltä hyvin energia pois ja tehdä "aivojumppaa", niin Usva varmasti nukkuu aika pitkään. Näin on ainakin päivät menneet tähän saakka :)

Usva on tutustunut tässä päivien aikana uusiin ihmisiin, niin aikuisiin kuin naapureiden lapsiinkin. Myös meidän Iissä olevaan kotikoiralaumaan Usva pääsi viikonlopun aikana tutustumaan. Olihan se aluksi melkoista hulapaloota. Aluksi Usvan täytyi saada hyväksyntä lauman "johtajalta", Viiviltä. Siinä menikin oma aikansa, mutta loppujen lopuksi Viivi antoi Usvan olla. Sitten oli vuorossa Cessi, lauman vanhin, sekä Sani (14vko), Viivin tytär. Cessi ei enää jaksanut niin välittää pennusta. Sanin kanssa homma oli aikamoista hullunmyllyä aluksi. Kunhan Usvan ja Sanin uskalsi antaa leikkiä kunnolla (vaikka se välillä äityikin melkoiseksi kissatappeluksi), kohta parivaljakko tulivat jo hyvin toimeen, ja väsyttivät toisensa leikkiessä sekä juostessa aika hyvin.

Muut kolme, Piitu, Malla ja Otto saivat tutustua Usvaan vasta vähän myöhemmin. Näiden neljän kohtaaminen sujui kuitenkin sitten paremmin kuin odotinkaan, eikä tappeluita syntynyt kenenkään välille. Otto otti Usvan vastaan ihan hyvin, mitä nyt murisi aina välillä jos Usva hyppi liian likellä kuonoa. Malla meillä nyt on vähän sellainen rento-tyyppi, ettei Usvan tulo aiheuttanut mitään eripuraa. Mitä nyt Malla nenäänsä nyrpisteli ja näytti kauhistuneelta jos Usva sattui pomppaamaan viereen. Piitu suhtautui Usvaan aika samalla tyylillä kuin Ottokin, Usvan tullessa liian lähelle Piitu saattoi näyttää pennulle, että "menehän kauemmas siitä" tai lähti itse muualle. Kokonaisuutena, Usva otettiin laumaan sisään, ja täytyy toivoa, että kotikoiraporukka vielä muistaa Usvan ensi kerrallakin, kun kotona menen omien koirien kanssa käymään :)

Lopuksi kuvasatoa Usvasta, Lumesta ja leikkikavereista:


Usva 7,5 vko

Usva &Lumi

Usva, Lumi & Sani

Lumi & Sani

Usva, Lumi & Sani

Usva & Sani

Usva & Sani


Sanin kanssa leikkiessä Usvasta löytyi kyllä niin "äkäinen" puolikin, että nähtäväksi jää miten kovapäinen tyttö tästä tuleekaan. Kotonakin tietyissä asioissa neidin päättäväisyyden ja jämäkkyyden kyllä huomaa. "Pikkupiru", vaikka nukkuessaan ja ulkomuodoltaan näyttääkin suloiselta kuin mikä ;)


"Siskokset", Lumi ja Usva päiväunilla





Lumellakin alkoi tänään juoksu. Olihan se jo aikakin, kun Lumen karvakin jo tippui siihen malliin pois. Lumen viime juoksu oli huhtikuussa, joten taas juoksuväli oli 5 kk. Kohta sitten vuorossa Mimo ja sitten ajallaan alkaa myöskin Usvan juoksujen seuranta.



P.S. Usvan kuvagalleriassa lisää kuvia, sekä myös kotikoiralauman joukossa -kansiossa :)


keskiviikko 3. syyskuuta 2014

USVA SAAPUI KOTIIN

Tänään se päivä koitti, ja sain lähteä hakemaan Usvaa kotiin :) Pienessä syysflunssassa täytyi lähteä, mutta olihan se pikkuinen saatava heti kotiin kun vain mahdollisuus oli.

Heti kun näin Usvan (edellisestä kerrasta 2vko?), huomasin, että neidin luonne oli jo paljon ehtinyt kehittyä rohkeampaan ja eläväisempään suuntaan :) Vipinää ja vilskettä löytyi pienistä jaloista niin, ettei mukana pysynyt. Joka paikka piti tutkia läpi uudestaan ja mennä ihmisten ja sisarusten perässä milloin mihinkin :) Ajattelin, että "o-ou, se siitä rauhallisuudesta", mutta kun asiaa ajattelee, niin yhäkin Usva on se rauhallinen tyyppi, sille on vain tullut pentumaista vilkkautta enemmän :) Rauhallinen, mutta vilkas? Kuullostaapas aika paljon Lumelta.. :D

Automatka kotiin meni aika hyvin, pientä vikinää välillä, mutta ei hirveää läähätystä/kuolaamista tai loputonta itkua. Tästä on hyvä jatkaa auton kyydissä harjoittelua :)

Kotona heti ensimmäinen "shokki" oli laminaattilattia. Raukka lysähti lattialle eikä alkuun uskaltanut liikahtaa. Kohta kuitenkin jo kokeiltiin, että pääseekö tällä pinnalla kävelemään vai eikö :) Nyt Usva ei välitä koko lattiasta mitään. Seuraava "shokki" olikin sitten tavata Mimo ja Lumi. Lumi oli todella innoissaan ottamassa uutta "elävää lelua" vastaan, mutta iltaa kohden jo alkoi ymmärtämään, että tämän kanssa pitääkin ottaa vähän rauhallisemmin, eikä se mikään lelu ole :) Mimo puolestaan ei ole vielä ehtinyt kovinkaan isotella pennulle. Usva antaakin Mimon vielä olla aika hyvin omissa oloissaan. Näiden kolmen ensikohtaaminen meni aika hyvin, mitä nyt Usva välillä juoksi johonkin piiloon kahta isompaa tai minun jalkojen juureen turvaan.

Ensimmäinen ruoka-annos uudessa paikassa jäi aika vähäiseksi, kun Usva söi vain parhaat (jauheliha) päältä ja jätti kapulat kuppiin, mistä sitten Mimo salakavalasti pääsi syömään pennun ruuat pois.. Noh, jospa Usvalla aamulla olisi enemmän ruokahaluakin :) Puruluuta tyttö alkoi mielellään illalla syömään. Mimo vaan varasti Usvan luun aika moneen otteeseen..

Pantaan totuteltiin heti, ja muutaman raapimiskerran sekä ininän jälkeen Usva antoi pannan olla rauhassa ja käytiin jopa pannalla ja hihnalla ulkona iltatarpeilla kahden isomman kanssa. Aluksi Usva ei millään halunnut liikkua hihnassa, mutta kun pikkuneiti huomasi mitä kaksi muuta isompaa tekivät, niin johan liikkui Usvakin paremmin hihnassa, ja niin tomerana koitti pysytellä Lumen ja Mimon perässä :)

Sisäsiisteyden opettelukin koitettiin aloittaa. Täytyisi hankkia parempi lamppu, että näkisi kunnolla käyttää koirat metsänreunalla/metsässä iltatarpeet tekemässä, kun tuo syksy on tuonut mukanaan aikamoisen pimeyden..

Vaan onhan se sitten niin ihana! :) Luonne mitä kultaisin, ja tuo ulkomuoto, niin tomera ja syötävän söpö :)

Loppuun vielä pari pikaista kuvaa:



Usva ei sitten yhtään hankalampaa paikkaa keksinyt uuden kodin ensiunille :)

tiistai 2. syyskuuta 2014

JUOKSURATA

Viime kerralla meillä oli Lumen kanssa oikein mukavanoloinen agilityrata reeneissä. Onneksi tällä kerralla ei ollut koko reeniporukkaa paikalla, niin päästiin käymään kaksi kertaa ohjauksen alla reenaamassa. Lumen ensimmäinen ratayritys meni aikalailla toilailuksi, joten oli kiva toisella kerralla suorittaa rata melkein täysin virheittä :) Jäi itsellekkin parempi mieli onnistuneesta reenikerrasta. Meidän pitäisi Lumen kanssa harjoitella enemmän kepeille tuloa esim. hyppyesteen kautta tms. Meinaa neidillä olla aina niin paljon vauhtia, että keppien suoritus menee vähän hakemiseksi.. Rata oli kyllä mukava juosta Lumen kanssa läpi :)




Loppuun vielä puhelimen kätköistä löytynyt Lumen mölliratasuoritus agiepiksistä (keväältä?), kiitos Sari O. videosta :)





P.S. Huomenna Usva tyttönen saapuu kotiin :)

maanantai 25. elokuuta 2014

ESITTÄYTYY: USVA!

5,5 vko se kesti, mutta nyt on Sylvin (Suopunkitytön Ihana Valo) ja Kassun (Kuurakuonon Caskikettu) tyttöpennuista valittu se minulle sijoitukseen tuleva neitokainen. Emänsä mukaan pentueesta tuli Valo-pentue, ja sijoitustyttösestä tuli viralliselta nimeltään Cantavia Valopilkku. Sisarukset saivat nimet Valomerkki (toinen tytöistä) ja Valoilmiö (poika) :)

Valopilkku, kotoisammin Usva, on tällä hetkellä vielä aika tumma tyttönen (siskoonsa verratessa), ja jotenkin nimeensä sopiva :) Vaaleat merkkiosat tulevat varmasti laajenemaan kasvun myötä, ja onkin mielenkiintoista nähdä miten suuret merkit tytölle tulee aikuisiässä. Emällään Sylvillä merkit olivat aika vähäiset pentuaikana, mutta nyt aikuisena merkit ovat hyvinkin selkeät. Usva on tytöistä se, joka on pienestä pitäen kiinnittänyt jollain tavalla huomion, liekkö se sittenollut sitä jotain "X-factoria" :) Rakenteensa puolesta Usva miellyttää silmää, toivottavasti kehitys myös menee toivottuun hyvään suuntaan.. :)

Luonteenpiirteiltään Usva on täysin erilainen mitä siskonsa. Usva on rauhallinen, ehkä hieman omissa oloissaan viihtyvä tarkkailija. Neiti vaikuttaa hieman ujolta, mutta kunhan Usva tänne Lumen ja Mimon kaveriksi pääsee, rohkeutta ja sähäkkyyttä varmasti tarttuu näiltä vanhemmilta myös Usvaan :)

Usvan rauhallisuus on myös mukavaa vastapainoa Lumen energiaan ja sähikäisyyteen. Jospa nämä kaksi opettaisivat toisilleen rauhallisuutta ja riittävästi rohkeutta. Nyt sitten on jäljellä enää 1,5 vko odotusaikaa, ja täällä alkaa sen jälkeen pentuhulina. Itse jään töistä "mini mammalomalle", ja koitan sinä aikana saada koirat totutettua toisiinsa ja kotiinjäämisen alulleen :)

Kiitos Usvan kasvattajalle jo näin etukäteen, että luotat tämän kauniin koiranalun sijoitukseen :)


Usva 5,5 vko

Usva 5,5 vko

Usva 5,5 vko

Usva 5,5 vko


P.S. Eikös neidillä olekkin ihanat mustat "kynsilakat" ;) Nähtäväksi jää, vaaleneeko tassut niin, että musta osuus vähenee..


P.P.S. Pentujen 5,5 vko kuvat on nähtävillä tässä kansiossa :)

HILJAISET AGIREENIT

Meillä viime agireeneissä oli Lumen kanssa melkoinen koetus, kun pidettiin äänettömät ratareenit. Alussa sai käskyttää koiraa parilla ensimmäisellä esteellä, sitten vain kaikista haasteellisimmilla. Meillä haasteelliseksi osoittautui kepit ja kulmaputket. Lumi kyllä suorittaa kepit, mutta vauhdissa meno saattaa mennä vain suoraan juoksemiseksi. Putkeen menoa hieman pimeästä kulmasta ei ollakkaan niin paljoa harjoiteltu, joten ei ollut ihmekkään, kun Lumi pysähtyi näiden putkien edessä ihmettelemään, että no mihin tässä oltiin menossa?

Itsellä oli suuri haaste pysytellä hiljaa, kun normaalisti on tottunut siihen, että ohjaa koiraa esteille sanoin, ja nyt yhtäkkiä pitikin kiinnittää enemmän huomiota jalkoihin, ohjauskäteen ja vartaloon. Yllättävän hyvin Lumi kuitenkin meni rataa, eli kai tässä jotain tehdään kehonkielelläkin oikein :) Voisi enemmänkin olla tämäntyylisiä reenejä jatkossa, mukavaa vaihtelua ja siinä keskittyi koiran ohjaukseen ihan erityylisesti mitä ääntä käyttäessä. Omareeneihin voisi myös ottaa hiljaisia lyhyitä ratoja..



Loppuun vielä räpsyjä metsälenkiltä. Lumi on tosiaan jo urakalla pudottanut pohjavillaansa, varmaan taas juoksu tulossa.










sunnuntai 17. elokuuta 2014

KAKSI SISKOA JA YKSI VELI

Aika se vain vierii eteenpäin hurjaa vauhtia. Sylvi-koiramamman pennut ovat jo kohta 5-viikkoisia, ja muutaman viikon päästä sitten pääsevät uusiin koteihin. Täälläkin alkaa sitten se ihana pentukausi; uusien asioiden ja käytöstapojen opettelu :) Odotan innolla, että saan sijoitustyttösen tänne Lumen ja Mimon seuraksi, kumpi se näistä tyttöpennuista sitten lieneekään. Nimi on onneksi sellainen, että se sopisi mielestäni kummalle vaan tytöistä. Näissä kuvissa Sylvin (Suopunkitytön Ihana Valo) ja Kassun (Kuurakuonon Caskikettu) pennut ovat 4 vko ikäisiä, ensi viikonloppuna toivottavasti ehditään taas tekemään reissu pentuja katsomaan, tällöin pennut olisivat n. 5,5 vko :)

Jännittävää odottaa sitä hetkeä, jolloin saan tietää kumpi tytöistä minulle tulee sijoitukseen. Itse olen jotenkin alusta alkaen kiintynyt enemmän tummempaan tyttöpentuun. Siinä vain tuntuu olevan "sitä jotain", ja sen rauhallinen luonne miellyttää. Selkeämpimerkkisempi tyttö ("valkoparta") vaikuttaa hieman haasteellisemmalta luonteensa puolesta.. :) Mutta tuli tytöistä kumpi vaan, se saa hyvän ja rakastavan kodin :)


Tyttö 1
Tyttö 1
Tyttö 1
Tyttö 1
Tyttö 2
Tyttö 2
Tyttö 2
Tyttö 2
Poika
Poika
Pennut 4 vko, Maailma täältä tullaan!

Lisää pentueen kuvia löytyy tämän linkin takaa :) Loppuun vielä hauskoja kuvia kotikoiralauman Sanin ja Lumen sekä Mimon leikeistä/totuttelusta:


Sani & Lumi
Sani & Lumi
Sani & Mimo
Sani & Mimo

sunnuntai 3. elokuuta 2014

TURISTIKOIRAILUA JA PENTUIHASTELUA

Viikonloppu vierähti Kuopiossa Sawoshown merkeissä. Lumi ja Mimo olivat sekä lauantain että sunnuntain näyttelyissä turistikoirina. Päivät olivat aika helteiset, mutta ihan hyvin tytöt pärjäsivät kevythäkissä, kun tarjolla oli vettä ja aurinkoisempana päivänä Lumella viilennysloimi, joka samalla viilensi hieman Mimoakin, kun neidit olivat yhdessä samassa häkissä.

Yövyimme eräällä leirintäalueella, jonka rannassakin nappasin Lumesta muutamia kuvia. Hyvin sopeutuivat tytöt reissuelämään pariksi päiväksi :) Kotiinpaluumatkalla pysähdyttiin katsomaan ihanaa mammakoira-Sylviä sekä kolmea pientä pentusta. Ja olihan ne pennut ihania <3 Mikäpäs pentu nyt ei olisi.. :) Pennut ovat nyt 2,5vko ikäisiä, ja katselevat jo pienillä silmillään suurta maailmaa. Olisin voinut jäädä koko loppupäiväksi katselemaan ja ihastelemaan pikkuisia :) Tytöistä sitten toinen tulee kuukauden päästä tänne Mimon ja Lumen seuraan, vähän jännittää jo, että miten meidän yhteiselo sitten alkaa sujumaan. Täytyy itsekkin taas alkaa pikkuhiljaa valmistautumaan pennun tuloon.








Sylvi-emä & pennut 2,5vko

Tyttö 1

Tyttö 2

Tyttö 2 & Tyttö 1

Sylvin pennut 2,5vko, edessä tyttö 2, keskellä poika & takana tyttö 1