TREFFAILUA JA REENAUSTA

Lumen agireeneissä oli menneellä viikolla aika paljon keppireenausta. Myös perjantain lappalaiskoirien hallitunnilla tehtiin aika paljon keppejä radan yhteydessä. Tarkoituksena olisi saada siihen hommaan vähän lisää nopeutta. Apuna on jälleen palkkauskippo keppien suorituksen jälkeen. Huvittavaa on, että vaikka palkkakipon laittaa keppien päähän odottamaan, Lumi näyttää vasta puolessa välissä huomaavan palkan ja kiihdyttää vasta loppua kohti kepeillä. Muutoin ratasuoritukset on menneet ihan hyvin :)

Ratapiirros 10.11.2014

Tänään Usva pääsi käymään pentutreffeillä, missä mukana taisi olla kaiken kaikkiaan 10 lapinkoiran pentua ja 1 porokoiran pentu. Voi siis vain kuvitella minkälaista melskaamista tämän pentulauman meno oli :) Usvalla ainakin oli hauskaa leikkiä niin monen suht samanikäisen kanssa. Tällaisia tapaamisia voisi olla jatkossakin lisää :) Muutama lisäkuvanen pentusekamelskasta löytyy täältä.

 

Muutaman tunnin levon jälkeen käytiin vielä Usvan kanssa pentukurssilla. Kyllähän se neiti osaa olla sitten niin näppärästi ja osaa jo monia asioita :) Usva myös oppii nopsaan, mutta tännetulo ja oman nimen hoksaaminen on vielä vähän jossain teillä tietämättömillä.. Liekkö neidillä huono nimi, kun Usva ei sitä aina tunnista omakseen :) Tämänpäiväinen tunti täyttyi agilitysta ja ensi kerralla onkin sitten tasapainona TOKO -painotteinen tunti.

Tänään pentukurssilla harjoiteltiin Usvan kanssa omaa vuoroa odotellessa seuraamista, kontaktia, sivulletuloa, istumista ja maahanmenoa. Ohjatusti sitten reenattiin hyppyesteen ylittämistä ilman ohjausta taikka käskysanoja, putkeen lähettämistä sekä keppien pujottelua. Esteen ylittäminen ilman ohjausta oli minulle ihan uutta. Siinä koiran kanssa oltiin estesiivekkeen luona, ja odoteltiin koiran hoksaavan itse ylittää este ilman käskysanoja tai kädellä ohjaamista. Asia tuntui hirveän hankalalta, kun olen tottunut Lumea ohjaamaan sanoilla ja kädellä. Jotenkin se Usva kuitenkin hoksasi ylittää esteen, jolloin sain palkita koiran. Pieni tovi siinä tietysti vierähti ennen kuin Usva ymmärsi, että mikä este edessä onkaan ja mitä sen kanssa pitäisi tehdä, jotta saisi namin.

Mitäs meille kotiin kuuluu? Mimolla täällä on juoksu meneillään, Lumi nössöilee pennun kanssa ja Usva hyppii Lumessa kiinni minkä vain ehtii. Usvalla myöskin hampaat ovat kovaa vauhtia vaihtumassa.  Lumea käy välillä niin sääliksi, ja koitan kannustaa Lumea näyttämään pennulle vähän aikuisen arvovaltaa, mutta Usva taitaa viedä Lumea ihan mennen tullen. Lumi ressukka sitten vinkuu, kun Usva tarraa milloin poskeen ja milloin jalkoihin kiinni. Saisi Lumi edes vähän komentaa pienempää, mutta kun ei. Mielummin annetaan pennun roikkua kiinni ja juostaan sohvalle tai sängylle pakoon, mihin Usva ei vielä pääse. Noh, mielummin ehkä näin päin kuin siten, että joutuisi koko ajan olemaan varuillaan siitä, että aikuinen koira ei hyväksyisi pentua perheeseen.. Välillä kuitenkin Usva ja Lumi (toisinsanoen Usva) ottavat molemmat rennosti ja nukkuvat kylki kylkeä vasten :) Mimon suhteen Usvalle on kehittynyt jonkinlainen arvostus siinä suhteessa, ettei pikkuneiti ole koko ajan Mimossa kiinni. Mimo onkin kyllä näyttänyt välillä "oman paikkansa" pennulle.