LUMI 2VEE - KOIRA NIMEN TAKANA

Lumi täytti eilen huimat kaksi vuotta, samanlainen pikkupentu se yhä on kuin aina ennenkin :) Kirjoittelin Mimon synttäripäivänä hieman enemmän Mimon luonteesta ja siitä millainen koira Mimo on. Nyt olisi sitten vuorossa Lumi:

Osa saattaa ihmetellä miten päädyin lapinkoiraan mäyräkoiran jälkeen. Vastaus löytyy meidän kotikoiralauman vanhimmasta lapikkaasta, Cessi-muorista. Cessi on meidän perheen ensimmäinen lapinkoira, ja ihastuimme kaikki rotuun Cessin kautta. Äitini myös aloitti lapinkoiran kasvatustyönsä Cessistä, ja sitä mukaan kun lauma kasvoi ja pentuja syntyi, oli luonnollista, että minulle tulisi omaan kotiin, omaan pieneen laumaan Mimon kaveriksi, lapinkoiranarttu.

Ennen Lumea minulla oli jonkin aikaa Mimon kaverina Kiia, meidän ensimmäisestä Taikalumon pentueesta. Kiia palautui meille ensimmäisestä kodistaan. Kiia on hyvin vilkas narttu, ja vaatii paljon huomiota emännältään. Kiia tarvitsi ympärilleen paremmat tilat vapaana olemiseen, niinpä ajan kanssa Kiia löysi täydellisen kodin Simosta :) Kiian myötä ajatus omasta pysyvästä toisesta koirasta jäi kytemään.

Lumi 5vko

Pari vuotta takaperin meidän Mallalle syntyi Taikalumon pentue, josta minulle jäi oma pieni taikatyttö lumoamaan omistajaansa :) Koska Lumi on ikäänkuin sijoituksessa äidiltäni, se tulee tekemään pentueen Taikalumon nimen alle tässä muutamien vuosien sisällä, jos ensi viikon terveystulokset ovat ok.

Lumen nimeä mietittiin paljon, oli useampikin vaihtoehto, mutta mikään ei tuntunut hyvältä. Sitten tuli nimi Lumi, mikä oli aika ironista pitää mustalla koiralla ns. vaalean koiran nimeä. Jotenkin se kuitenkin kuullosti hyvältä ja sopi koiran näköön (vaikkei se nyt vaalea ollutkaan). Niinpä Lumesta tuli Lumi :) Pentuaikanaan Lumi oli pentueen ainut tyttö, mutta menossa mukana yhtä paljon kuin kolme muuta veljeään. Lumi oli (ja on yhä) poikatyttö, joka ei niin välitä siitä missä mutalätäköissä juoksee, kuraojissa pomppii tai multakuoppia kaivaa. Vaikka neiti onkin tomera, uudet tilanteet aina aluksi pelottavat Lumea. Pienenä karvapallerona Lumi tarrasi kynsillään minuun kissan tavoin kohdatessaan uusia pelottavia tilanteita, kuten esim. hississä olemisen. Uusien asioiden jälkeen Lumi sopeutuu eri tilanteisiin todella hyvin.

Lumi on luonteeltaan tasapainoinen, energinen ja iloinen lapinkoira. Lumelle on helppo opettaa uusia asioita, ja neiti oppii todella nopeasti. Käskyjä kuunnellaan usein kuuliaisesti, ja suurin osan niistä jopa totellaan :)  Lumesta on iän myötä tullut aika miellyttämisenhaluinen ja hieman huomiota hakeva. Muille meidän kotilauman koirille Lumi alistuu helposti, ja oudoimmille koirakavereille ollaan heti parhainta ystävää. Kotona neiti on rauhallinen, mutta metsälenkille päästessään Lumi on niin iloinen, että sen näkee kauas. Vapaana mentävillä lenkeillä Lumi ravaa ja pomppii minkä jaloistaan pääsee, eikä koskaan lähde 10m kauemmas minusta. Lumi tykkää paljon leikkimisestä, ja yrittääkin pyytää Mimoa välillä leikkiin mukaan. Harmi vain, ettei Mimo välitä tippaakaan leikkitouhuista. Lumi on Mimolle "pikkusisko". Välillä on huvittavaa seurata, kun tuntuu, että Lumi luulee itsekkin olevansa mäyräkoira. Mäyräkoirahan Lumella on toiminut "koiraopettajana" lauman tavoille. Lumesta on ollut paljon apua Mimon ongelmien kanssa, lähinnä Mimon yksinjäämisen parissa. Mimollakin on helpompi olla kotona Lumen kanssa silloin, kun en itse ole paikalla.

Lumen kanssa harrastetaan näyttelyitä/mätsäreitä ja agilitya (+arkitottelevaisuutta). Näyttelyissä ollaan käyty joitakin kertoja, Lumi ei vaan ole mikään kehäkoira. Koirasta näkee ettei näyttelytouhut ole Lumen juttu. Sen sijaan agility on. Oli niin hienoa huomata Lumen pentuagilitykurssilla se, miten koira syttyi tämän harrastuksen parissa. Lumen kanssa ollaankin nuoresta lähtien harrastettu agilitya, ja harrastetaan edelleen mölli/1-luokan tasoisessa ryhmässä. Lumi rakastaa agilityn vauhtia, mutta reeneissä on sellanen on/off -tyyppi, joko mennään täysillä ja hyvällä tekemisenilolla loppuun saakka tai sitten otetaan hissukseen koko tunti, ja vaan nuuskitaan maata ja lompsitaan eteenpäin. Eipähän käy ainakaan tämä harrastus tylsäksi, kun eteneminen on vähän hitaammanpuoleista välillä. Harrastusten parissa palkkauksessa parhaiten toimivat namit, erityisesti nakit ovat suurta herkkua. Myös lelut jossain määrin, mutta namipalkka on kaikista parhain :)

Lumi on kyllä minulle se ensimmäinen ja "parhain" lapikas, ei tule olemaan toista samanlaista koiraa :) Loppuun vielä kuvia meidän synttärilenkiltä eiliseltä:

Lumi 2v

P.S. Tässä ollaan eletty jännittämällä odotuksen aikaa, ja nyt vihdoin viime maanantaina sain huippu kivan uutisen. Meidän kahden kopla tulee melko varmasti saamaan laumanlisäyksen alkusyksystä :) Tästä lisää seuraavassa postauksessa :)