KELIN KUNNIAKSI

Eilen täällä oli aivan mahtavan aurinkoinen keli aamupäivästä lähtien, niimpä koirat ja kamera mukaan ja lenkille mars! Tutkiskeltiin lähimetsän polkua, joka ei loppujen lopuksi vienyt oikein mihinkään järkevään suuntaan, ja olikin niin hankalakulkuista, että siinä melkein nilkat taittui itse keneltäkin. Päädyttiin jälleen laskettelumäen juurelle ja lähdettiin sitä kiipeämään ylöspäin. Puolessa välissä rinnettä iski ajatus; miksi taas kiipeän tätä rinnettä ylös, vaikka vasta vannoin ettei uutta kertaa tule ainakaan viikon sisään? Mutta ylös päästiin ja siellä sitten sessujen kanssa nautittiin loistavasta säästä :) Lumi sai taas ravata minkä jaloistaan pääsi, ja Mimokin oli loppumatkasta jo aika väsähtänyt.

Syksyinen laskettelumäki

Maisemakuvaa mäen päältä

P.S. Lumen galleriassa muutamia lenkkireissulta räpsittyjä kuvia :)

KUVAPLÄJÄYS & KUULUMISIA

Nyt ollaan viikon verran asusteltu uudella paikkakunnalla. Hyvin on mennyt, eivätkä koiratkaan ole tuhonneet mitään. Toivottavasti sama linja jatkuu myös sitten, kun aloitan ensi viikolla työt ja sessut joutuvat olemaan taas pitkiä päiviä kahdestaan kotosalla. Me ollaan täällä kuljettu uusilla lenkkipoluilla, ja kiivetty korkean laskettelumäen päälle. Täytyy kyllä sanoa, että tuntui kyllä jaloissa se lenkki. Koirillekkin tuollaisen suuren mäen nouseminen ylös on loistavaa reeniä lihaksille. Olen Lumea koittanut pitää lenkeillä aina mahdollisimman paljon irti, niin neiti saa parhaiten hyödynnettyä liikunnan. Mimoa en sentään kovin uskalla pitää irti, autot täällä kuitenkin kulkevat paikoitelleen melko läheltä, ja Mimolla nyt tunnetusti on pieni vietti niitä autoja jahtaamaan..

Olen myöskin ollut nyt muuton jälkeen yhteydessä naapuripaikkakunnan agilityjaokseen, mistä valitettavasti ei tällä hetkellä löydy meille vakiopaikkaa ryhmistä, mutta me odotellaan :) Pääsin myös jaoksen Facebook -ryhmään, missä omille tunneilleen pääsemättömät voivat "laittaa jakoon" omaa tuntivuoroaan, jolloin ne jotka eivät kuulu mihinkään ryhmään, voivat mahdollisuuksien mukaan osallistua tunneille. Katsellaan sitten nyt Lumen kanssa josko joskus päästäis tällaiselle peruutustuntipaikalle :)

Ja mitä tulee Lumen karvankasvuun/-putoamiseen; täällä ollaan nyt siinä pisteessä, että pohjavillaa tulee takaisin, mutta se tippuu heti pois. Mietin sitten, että no mistäs nyt tuulee? Onko Lumi niin stressaantunut tästä meidän muutosta ja sen takia pudottaa karvaansa? Mutta sitten huomasin, että  Lumen edellisestä juoksusta alkaa marraskuussa tulla täyteen 4kk, (edellisen juoksun väli oli myös 4kk) joten onkohan neidille tulossa taas uusi juoksu. Eihän siinä mitään, mutta harmittaa, kun ei ikinä päästä näyttelyihin, kun neiti on kokoajan karvaton :/

Mutta nyt loppuun hieman kuvia meidän lenkkeilyreissulta lähijärven rannalta :)

 

 

P.S. Missähän se meidän talvi viipyy..?

MUUTTOSTRESSIÄ JA SYYSLENKKEILYÄ

Tänään vierailtiin jälleen koirien kanssa vanhempieni luona. Siellä on aina niin helppoa päästää koirat vapaana ulos juoksemaan ja leikkimään toisten koirien kanssa. Kävimme myös koirien kanssa lenkillä syksyisessä kelissä, alkaa jo melko kylmä olla. Ainakin meillä ihmisillä, karvaturreilla ei niinkään. Lenkille lähti tällä kertaa mukaan kotipuolen koirista kolme; Piitu, Viivi ja Lumen veli Otto. Itse otin vain Lumen mukaan, ja Mimo sai jäädä sisälle lämmittelemään. Vauhtia ja kyytiä riitti kyllä tälläkin koirasakilla, nyt Lumi makaakin kotona lattialla ihan väsähtäneenä.

Täällä kotosalla ollaan jo melkein puolet muutettu uuteen kotiin, kohta pitäisi lopullinen muutto tehdä. Huomaa, että tämä muutto on alkanut stressata koiriakin, töistä kotiin tullessa makuuhuoneeseen on parina päivänä teurastettu kahdesta tyynystä pumpulit ulos, ja päiväpeitossa on muutamat reiät.. Onneksi nämäkin on vanhoja ja pois joutavia, mutta toivon kyllä, ettei sessut enempää keksisi repiä mitään. Ja toivottavasti sopeutuminen uuteen kotiinkin menisi sitten mutkattomasti ja helposti. Olen onneksi itse muuton jälkeen kaksi viikkoa lomalla ennen töiden alkua, jospa me koirien kanssa siinä ajassa ehditään sopeutua uuteen paikkakuntaan :)

Alla vielä muutama kuvanen päivän lenkkireissusta. Ottoa ei valitettavasti kuvissa näy, mutta Viivi ja Piitu kyllä :)

Lumi, Piitu & Viivi

RÄPSYJÄ ERKKARISTA

Lappalaiskoirien erikoisnäyttelyn järjestäminen sujui hyvin. Reilun kokoiset kehät saatiin vedettyä ja tuomariteltat pystytettyä. Rokotuksia tarkistettiin lauantai-iltapäivästä, ja sitä ennen oltiin kuuntelemassa luentoa koskien koiran rakennetta ja kehittymistä.

Sunnuntaina sitten vietettiin hyvällä kelillä näyttelypäivää, meiltä oli tosiaan vain yksi koira matkassa mukana. Kehässä pyörähtämisen lisäksi kuvailin satunnaisia koiria kehän laidalla, sekä rapsuteltiin tuttavien koiria, ja vaihdettiin kuulumisia. Nähtiin myös meidän Taikalumon kennelin omaa kasvattia.

Pikaisia kuvaräpsyjä erkkarista voi sitten katsoa TÄÄLTÄ :)

LAPPALAISKOIRIEN ERKKARI

Viime viikolla kävin kyläilemässä koirien kanssa vanhempieni luona sekä mummolassa. Vanhempieni luona Lumi sai taas mellastaa muiden koirien kanssa. Veljen kanssa otettiin painimatsia, ja kahden muun lauman koiran kanssa juoksukisoja. Vanhempia koiria vähän moikattiin ja mielisteltiin. Ehdittiin myöskin reenata hieman näyttelyhommia, sekä saada harjoitusta toisten koirien läsnäoloon ja ohitukseen. Tällaisia harjoituksia Lumen kanssa pitäisi jatkossakin tehdä. Neidin täytyisi oppia, ettei jokaisen vastaantulevan koiran luo aina pääse. Alla muutamia kuvia:)

Karvaton ruipelo..

Lumi & Otto

Lumi & Otto

Tänä viikonloppuna vietetäänkin sitten lappalaiskoirien erkkaria Oulussa. Tänään oltiin auttavina käsinä talkoilemassa, laittamassa kehiä ja tsekkaamassa rokotuksia. Huomenna sitten itse näyttelypäivä:) Lumea en nyt sitten ilmoittanut ollenkaan, koska tiesin ettei Lumen karva ehtisi tulla takaisin.. Onneksi en ilmoittanut, karvaa nimittäin lähtee edelleen. Neiti näyttää haluavan karvattomaksi koiraksi.. Saisi sentään talveksi kasvattaa pohjavillan. Erkkariin meiltä lähtee vain yksi koira, Lumen veli Ottokin taitaa suosiolla jäädä kotiin karvattomuuden takia. Noh, joskus toisten sitten, ja paremmalla karvalla toivottavasti:) Kuvia tulen ottamaan, ja linkkiä sitten tulee myöhemmin.

AGILITYTAUKO

Viime viikon keskiviikkona meillä oli Lumen kanssa viimeinen agilitytunti. Tämä toinenkin koirakoulu oli loppujen lopuksi ihan hyvä, ja opimme paljon uutta. Meillä oli viimeisellä kerralla todellinen haaste, kun suoritettavana oli 19 esteen rata. Radan sai suorittaa kuitenkin pätkittynä, koiran taitojen mukaan. Teimme niin, että menimme yhtä kyytiä esteelle numero 7 asti (kepit), johon sitten pysäytimme vauhdin ja kepit suoritettiin rauhassa. Lumi menee keppejä jo ilman hihnaa. Jos vauhtia ja innokkuutta on liikaa, keppien loppupään suorittaminen menee pieleen, mutta rauhassa mentäessä kepit tulee suoritettua oikeinoppisesti:) Kepeiltä sitten jatkettiin vauhdilla putkisuoralle ja siitä hypyille. Tämän osuuden Lumi suoritti aluksi ihan hyvin, mitä nyt itse sekosin estejärjestyksestä muutaman kerran. Sen jälkeen sitten mentiinkin alamäkeä, kun Lumen keskittyminen kohdistui johonkin aivan muuhun. Neiti tepasteli radalla nenänpää ilmaa nuuskien. Mikälie tuoksunut illan ilmassa, kun koiraan ei kunnolla saanut kontaktia koko lopputunnin aikana.. Hyvillä mielin kuitenkin yritettiin vetää lopputunti päätökseensä.

18.9. Rata

Nyt meille sitten tulee agilityn parissa hieman taukoa. Meillä on muutoksen tuulet edessä, kun muutamme uudelle paikkakunnalle, ja etsinnässä on uusi treenipaikka. Tämä on kuitenkin sellainen harrastus mitä Lumen kanssa tahdon takuulla jatkaa:) Olenkin ottanut jo yhteyttä muuttopaikkakunnan likellä toimivaan agilityjaokseen, ja meille olisi näillä näkymin paikka vapautumassa jo tämän vuoden puolella, tai viimeistään ensi vuoden alussa. Eli eiköhän se treenipaikkakin järjesty:)

Alapuolella on kuva Lumen (+ Mimon) ja koirakaveri Kiran yhteislenkiltä. Ilta alkoi olla jo aika hämärä kuvaushetkellä, mutta tämä kuva oli hyvin onnistunut, ja kuvauskohteetkin malttoivat pysyä paikoillaan hetken:)

Lumi & koirakaveri Kira

Muutoin täällä kotosalla valmistaudutaan tulevaan muuttoon, ja odotellaan milloin Lumelle tulisi se kauan kaivattu karva takaisin.. Takana jo pöksykarvoissa näkyy uutta valkoista karvaa, mutta muilta osin Lumi on yhä karvaton.

ILLAN HÄMÄRTYESSÄ

Viime keskiviikon reeneissä mentiin kuuden esteen ratapätkää, harjoiteltiin lisää keppien suorittamista, sekä suoralla estepätkällä "kiihdyttämistä". Radalla oli mukana mm. puomi. Lumi näyttää nyt jälleen suorittavan puomin ilman pelkäämistä :) Nyt ei sitten keinuun kosketa pitkään aikaan, täytyy tuo puomi saada neidille iskostettua niin vahvaksi kuin mahdollista. Sen jälkeen vasta keinun kokeilemista eri käskysanalla..

Puomin (ja A-esteen) kohdalla Lumen vauhtia pitäisi saada esteen loppupäästä hieman rauhoitettua, että neiti hoksaisi pysähtyä kontaktille. Nyt meno on sitä luokkaa, että täysiä esteen yli, ja vauhti jatkuu eteenpäin. Kunhan vaan saadaan kontaktitkin vahvoiksi, niin luulisi Lumen osaavan kovastakin vauhdista pysähtyä kuitenkin kontaktillekkin. Meillä ei aiemmin ollutkaan ollut ratapätkällä puomea, eikä Lumi ekalla kerralla ymmärtänyt ensimmäisen esteen jälkeen lähteä kipuamaan puomea ylös. Mutta jo toisella yrityskerralla neiti hoksas idean, että nyt ei enää reenatakkaan puomia yksittäisenä esteenä, vaan se on osa pitempää rataa :)

11.9. Rata

Suoralla estepätkällä ei tällä kertaa ollut ongelmia. Viime kerralla Lumi ei osannut mennä suoraa estepätkää, ja minäkin olin ohjauksessa koko ajan jäljessä (kuten nytkin), ja Lumi koukkasi aina viimeisillä esteillä suoraan minun eteen. Nyt tällä kertaa esteet suoritettiin loistavasti :) Ainut miinuspuoli oli tosiaan liian hidas ohjaaja.. :D Pitäisi olla vähintään joku pikajuoksija, että pysyisi Lumen vauhdissa mukana..

Eilen treffattiin pitkästä aikaa lapinkoirakamua, Kiraa ja Kiran omistajaa. Meillä oli mukava muutaman tunnin lenkki metsän siimeksessä illan hämärtyessä. Koirat saivat kaikki (myös Mimo) juosta vapaana metsäreiteillä ja metsässä. Mimokin muutamaan kertaan meinasi mennä hukkaan, kun neiti on sen verran pieni ja maastoon hyvin uppoava :D Mutta onneksi Mimo ei sentään kovin kauas ehtinyt kadota. Lumella taas oli superkivaa Kiran kanssa juostessa kilpaa. Ajattelin napata kameran mukaan reissuun, mutta se ei sitten tullutkaan mukaan. Onneksi Kiran omistajalla oli kamera mukana, niin saatiin neideistä jotain yhteiskuvia :) Näitä lisätään ajan myötä :)