Lumi se sitten oli päättänyt tehdä kaiken pitkän kaavan mukaisesti. Neidin synnytys nimittäin kesti ikuisuuden, ja siinä jo ehdittiin hätäillä onko mammakoiralla polttoheikkoutta, vai muuta häikkää, kun tuntui ettei synnytys vain ala. Vaan loppujen lopuksi Lumi-mamma teki eilen 15.3. maailmaan neljä ihanaa pentua, 2 urosta ja 2 narttua. Pennut olivat syntyessään jokainen vieläpä erivärisiä.
Itse menin Iihin jo viime lauantaina, Lumella tuli astutuksesta 60 vrk täyteen sunnuntaina. Ajateltiin, että jos synnytys alkaisi, niin aikaisintaan silloin sunnuntaina. Vaan mitäpä sitä vielä, siinä sai odotella ihan rauhassa ja tuskailla, että onko nyt jotain hätänä, kun mitään ei tapahdu. Lumea käytettiin lenkillä useammin, josko se stimuloisi synnytyksenkin alkua, mutta ei siitä vielä silloin tuntunut olevan niinkään hyötyä. Lumi oli vain iloinen päästessään niin monta kertaa vuorokaudessa lenkille :)
Vasta maanantai-aamuna aikaisin Lumi alkoi läähättää ja odotimme koko ajan milloin neiti alkaisi pentukoppaa petaamaan uuteen uskoon, mutta ei. Lumi muutamia kertoja vähän kaapi pentukopan peitteitä "paremmin", ja siinä se petaaminen olikin. Liekkö aatellut, että mitäpä sitä turhaan. Mittasimme Lumen lämmön tippuneen alle 37 asteen tuona maanantai-aamuna, ja siitä sitten alkoi odottelu milloin avautumisvaihde olisi ohi ja työntövaihde sekä synnytys alkaisi. Ja johan siinä taas odoteltiin ja käytiin pikkuisilla lenkeillä aika ajoin. Yli vuorokauden verran. Sinä aikana ehdittiin lukea miljoona kertaa opuksia koiran synnytyksen vaiheista ja miten minkäkin tulisi käyttäytyä. Soittelimme myös eläinlääkärille, kysyksemme neuvoa siihen tullakko näyttämään Lumea vai ei, kun synnytys ei näyttänyt alkavan. Ensimmäiseltä eläinlääkäriltä saimme neuvoksi odotella vielä iltapäivän puolelle ja soittaa sitten paikalliselle päivystävälle el:lle. Noh, siinä sitten taas odoteltiin ja tuskailtiin, kunnes jätettiin soittopyyntöä ja jälleen odoteltiin vähän aikaa. Kunnes sitten hauskasti eläinlääkäri soitti takaisin juuri silloin, kun Lumi alkoi eilen 15.3. klo 15:30 työntämään ja puskemaan pentuja maailmaan. Ja siinä riitti kyllä Lumella hommaa, neiti työnsi ja työnsi ensimmäistä pentua 2 tunnin ajan, kunnes pentu oli tulossa siinä vaiheessa, että sen pää näkyi ja huomasimme, ettei Lumi saa työnnettyä pentua ulos ilman apuja. Pentu oli juuttunut kiinni, ja syntyi ilman pussiaan. Olimme lähes varmoja, että tämä ensimmäinen pentu syntyisi kuolleena, mutta autettuamme Lumea synnyttämään pennun, se virkosi kyllä nopeasti oikein eläväiseksi pennuksi :)
Klo 17:40 ensimmäisenä syntynyt pentu oli uros, riista väritykseltään. Pojalla menee rinnassaan pitkä valkoinen raita ja niskassa on valkoinen läikkä. Tämä tumma poika painoi syntyessään 330 g.
Ensimmäisen pojan jälkeen Lumen läähätys ja työntäminen alkoi kohta uudelleen, kunnes n. 40 minuuttia myöhemmin (klo 18:21) syntyi Lumen toinen poika, oikein vaalea kerma väritykseltään. Meidän kutsuma jääkarhupoju :) Tämä pikkuherra oli syntyessään 392 g.
Poikien teon jälkeen alkoi kohta jälleen läähätys ja työntäminen. Vaan nyt aikaa alkoi kulua jo tuntitolkulla. Heitin veikkausta jo siinä vaiheessa, että nyt se Lumi puskee sitten ne tytöt maailmaan. Lumi työnsi ja työnsi, kunnes klo 20:27 syntyi Lumen kerma-tyttö :) Tyttö oli väriltään astetta hieman tummempi kerma kuin veljensä, mutta pienellä neidillä oli kuonollaan/otsallaan vaalea kuvio. Neidillä oli painoa syntyessään 373 g.
Pian ensimmäisen tytön jälkeen Lumi synnytti jo klo 20:35 seuraavan tytön, "parkkipirkon", elilläs tumman parkin vaalein merkein. Parkkipirkko oli syntyessään 313 g eli pentueen kevein ja siroin. Mutta neiti saanee varmasti pian sisarukset kiinni :)
Parkkipirkon jälkeen odoteltiin vielä reilu tunti josko Lumi alkaisi ähkimään viidettä pentua maailmaan, mutta kyllä se siihen neljään tasalukuun jäi. Lumi rauhoittui pentujen kanssa ja ruokakin alkoi jälleen maistumaan. Raukka ollut useamman päivän syömättä, niin kyllähän se ruoka maistui. Käytin Lumen vielä yöllä pesulla ja pentukopan peitteet vaihdettiin puhtaisiin. Sitten Lumi pääsi kunnolla huolehtimaan pennuistaan, ja hyvin mammakoira kyllä pentuettaan hoitaa :) Turhaan jännitin tätä osuutta Lumen kanssa.
Lumi-raasu kirkaisi aina jokaista pentua ulos työntäessään, mutta näytti
kyllä sellaisen hömpsähtäneen hämmentyneen iloiselta joka pennun
syntymän jälkeen, ja varsinkin kun tilanne oli rauhoittunut :)
Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta, kun olin koiran synnytyksessa mukana. Kyllähän siinä meinasi hieman kädet täristä, kun huomattiin, että ensimmäinen pentu on juuttunut kiinni ja se tulee auttaa maailmaan. Sitten sitä yritti vaan tehdä parhaansa auttaakseen. Välillä kävi mielessä Lumen kirkaisujen kohdalla, että ihme ettei se tempaissut omaan tai äidin käteen kiinni kivun takia. Kaikkinensa Lumen synnytys oli jotenkin pelottava, jännittävä, tuskastuttava, pitkä, odottava, kipeä, hieman likainen, iloinen, hämmästyttävä ja mahtavan onnellinen tapahtuma.
Harmikseni jouduin eilen ajamaan vielä yötämyöten takaisin omaan kotiin jättäen Lumen äidin hoiteisiin huolehtimaan pentusistaan, sillä tänä aamuna oli töihinlähtö. Kyllähän siinä kotimatkallakin tuli tippa linssiin, kun Lumen ensimmäiset pennut ovat terveinä maailmassa tuon kaiken odottamisen ja synnytysvaikeuspelkojen jälkeen. Ja mikä tärkeintä, mammakoira ja pennut voivat hyvin <3
