Meillä Lumen kanssa oli eilettäin kolmas kerta toko-agility -harkkoja. Paikan päällä oli tällä kertaa myös toinen 9kk ikäinen lapinkoiranarttu "Kira". Vaikka toinen kuinka yritti saada Lumea leikkimään, Lumi ei niinkään leikkimisestä välittänyt, mutta tuttavuutta tehtiin "pusuttelemalla" :) Lumesta oli mukava saada harkkoihin samanrotuinen lajitoveri, ja taisi tytöistä tulla hetkessä kaverukset :)
Koko tunti ei kuitenkaan ollut uuteen kaveriin tutustumista, vaan myös harjoittelua. Vanhan kertausta ja uuden oppimista. Koirille opetettiin "ei ota" -käskyä namien avulla, sekä harjoiteltiin yhä paikallaoloa. Tässä Lumi tarvitsee vielä rutkasti harjoitusta, sillä tytön paikallaolo on välissä aika haparoivaa, kun mielenkiinnon vie muut asiat kuin se paikalla pysyminen. Pujottelimme myös namupalalautasia ja tarkoituksena oli, että koira ei mene lautaselle vaan kulkee vierellä ottaen katsekontaktia. Mutta kuten tältä pikku ahmatilta voi jo odottaa, Lumen mielenkiinnon vei herkkulautaset :)
Agilityn osalta pidensimme rataa, ja yhdistimme putken, pussin ja esteitä. Koira ensin hyppäsi muutaman esteen, jonka jälkeen juoksi putken kautta pussiin. Lumelta kaikki sujui siihen asti hyvin, kunnes eteen tuli se pelottava pussi. Ensin pakitettiin sieltä takaisin, mutta toisella kertaa jo juostiin läpi :) Sen jälkeen tyttö huomasikin, että hei, eihän tämä ollutkaan paha juttu!
Jokaisella harjoituskerralla saan ihmetellä ällistyneenä sitä, miten hienosti ja nopeasti Lumi oppii, ja uskaltaa tehdä aina vain enemmän uusia asioita. Sieltä se rohkeus Lumellekkin alkaa pikkuhiljaa tulemaan :)
