HERRA JA NEITI

Elämme jänniä aikoja ;)

Luvan kera paljastettakoon, että Usva on nyt kahteen otteeseen keinohedelmöitetty mitä mahtavimmalla vanhalla herralla, Akulla (Metsäruusun Arska). Geeneiltään pennut poikkeaisivat merkittävästi nykypäivän lapinkoirayhdistelmistä. Vanha herra Aku kieltämättä jo onkin, liki 15 -vuotias jo. Vanhuus näkyy Akussa ulospäin harmaana nassuna, huonona kuulona ja näkökyky liekkö enää parhaimmillaan tuossa iässä.  Luonteeltaan Aku on ihana höperö (mutta tarvittaessa innokaskin) pappakoira :) 

Aku

Usva on tosiaan sijoituksessa minulla kennel Cantavian Petralta, ja odottelimme Usvan tekevän juoksunsa aikaisintaan tämän vuoden maaliskuussa, vaan kuinkas kävikään. Neiti päätti aloittaa juoksunsa samoihin aikoihin Lumen kanssa (ah, tätä narttulauman hormonikiertoa). Niinpä pikasoitto Petralle, ja suunnitelmiin uutta vauhtia, jotta sopiva sulhanen Usvalle löydettäisiin. Petra olikin löytänyt aivan ihanan käyttämättömän uroksen ja poikkeusluvan tullessa Kennelliitosta astutussuunnitelmat etenivät.

 

Usvan juoksun "tärppiaika" arvioitiin, ja keinohedelmöitykselle varattiin aika. Täytyy myöntää, että kuullessani keinohedelmöityksestä, kotosalla naureskeltiin sitä miten meidän pieni tyrkky-suttura ei pääse edes tosi toimiin sulhonsa kanssa :D Usva raukka :) Seuraava asia mielessä oli, että mitenhän kyseinen homma edes hoidetaan..

Usva ja sulhas-Aku tapasivat siis viime viikon perjantaina (Usvalla 12 vrk juoksussa menossa), jolloin Usva oli Akusta hyvinkin  kiinnostunut ja tarjosi itseään tyrkylle Akulle. Aku puolestaan ei ehkä niin paljoa kiinnostunut Usvasta. Pienen sulotuoksujen haistelun ja uroksen ohjaamisen jälkeen, urokselta saatiin spermaa kerättyä kuppiin. Eläinlääkäri kävi tarkistamassa onko Akun "pikkuveijarit" enää elävää ja positiivisen tuloksen jälkeen pieni määrä spermaa tuikattiin Usvaan. Eläinlääkäri kävi vielä tarkistamassa minkä laatuista sperma oli, ja kuulemma hyvin eläväisesti uiskentelevaa ja terveen näköistä :) Kotosalla Usva ei sitten saanut pissata 5 tuntiin, vaan me otettiin oikein varman päälle ja Usva kävi vasta aamulla pisulla. El-aika oli onneksi ihan illasta, niin Usva jaksoi hyvin pidättää aamuun saakka. 

Maanantai-aamuna Petra kävi vielä hakemassa Usvan progesteronitestiin (Usvalla 15 vrk juoksussa menossa), jotta nähtäsiin vieläkö hedelmöitys kannattaisi uusia. Testin tulos oli melkein siinä rajoilla, mutta el kehotti uusimaan hedelmöityksen mikäli mahdollista. Niinpä Usva ja Aku tapasivat vielä maanantai-illasta uudelleen :) Tällä kertaa Usva ei enää ollut niin kiinnostunut uroksesta, mutta Aku vaikutti puolestaan olevan enemmän kiinnostunut Usvasta. Sperman kerääminen kävi melkeinpä nopeampaa kuin viime kerralla, mutta tälläkin kertaa "saaliiksi" saatiin vain pieni määrä. Keinohedelmöitys vietiin loppuun asti, ja nyt Usvan astutus on siltä osin uusittu. 

Nyt sitten toivotaan, että näistä kallisarvoisista rakkaudenhedelmistä poikisi Petralle edes muutama pentu, enemmänkin saa tulla :) Kotosalla vähän väliä kuiskutellaan Usvan korvaan, että pikkupossuja (Usvan lempinimi kotona on siis possu :D ) olisi tilattuna :)

Mahdollisen pentueen sukutaulu

KÖLLÖTTELYPÄIVÄ

Tänään meillä koirien kanssa on ollut aikalailla laiskiais-lauantai. Köllötelty ja mietitty milloin jaksettaisiin lähteä kävellen kauppaan, eiköhän sitä kuitenkin kohta :)

Lumella on nyt ensimmäisestä astutuksesta 38 vrk menossa. Lumen masu on jo vähän kasvanut. Lumi ei ole aiemmin oikein välittänyt mahan alta rapsuttelusta/silittämisestä, mutta nyt antaa välillä silitellä vauvamasuaan, silmät kiinni nauttien :) Mammakoiran ruokahalu on lisääntynyt huomattavasti, kaikki ruoka menisi alta aika yksikön. Sormetkin melkein syödään ellei ehdi pois vetää :D Hellyyden kaipuuta on ehkä hieman tullut enemmän, mutta ei nyt niin merkittävästi, kun Lumi on muutenkin aina ollut vähän hellyyden- ja huomioinhakuinen. Pitemmillä lenkeillä Lumesta huomaa jo, että askel loppumatkalla ei ole enää niin tarmokas mitä se on ennen astutusta ollut. Jos Usva on yrittänyt alkaa tyypilliseen tapaansa pyytämään Lumea leikkimieliseen ärripurri-leikkiinsä, niin Lumi on näyttänyt ettei nyt ala kovinkaan sellaiseen leikkiin.

Tällaisia "odotusoireita" täällä huomioitu :) Lumen ruoka on vaihdettu nyt mammakoiran ruokaan, ja maanantaina aloitetaan matokuuri.

Ja nyt me lähdetään lenkille ja ostaan herkkuja! :)

MYSTEERIJUOKSU JA PENTUTOIVEITA

Tässä on Lumen juoksun kanssa eletty hieman ihmetellen ja välillä harmaita hiuksia saaden. Lumi aloitti juoksunsa tammikuun 1. päivä. Useampi päivä tämän jälkeen näytti ettei juoksu sittenkään alkanut, kunnes taas neiti tiputteli muutamia tippoja, ja jälleen päiviä ettei näkynyt juoksusta jälkeäkään, kunnes taas yksi tippa lattialla. Kymmenennen päivän kohdalla juoksun alusta alkoi jo epätoivo iskeä, ja olin varma, että juoksu on mennyt jo ohi tai käyttäytyy todella omituisesti. Lumen juoksut aiemmin ovat kyllä olleet selkeät niin, että juoksuhousujakin on pitänyt pitää neidillä. Mutta nyt juoksu on kyllä ollut täysi mysteeri, eikä kunnollisia mahdollisia astutuksen "tärppipäiviä" ole oikein voinut laskea. 

Lumen astutusta varten meillä oli mietittynä alkuksi vanhempi urosherra Orso-Farmin Kennelistä, mutta yllättäen meille selvisikin, että ko. kennel sijaitsee kaukana, eikä meistä tuntunut yhtään järkevältä lähteä viemään kauas narttua, mistä ei A) tiennyt onko juoksu oikeasti menossa vai ei, B) mahdollisista tärppipäivistä ei ole tietoakaan ja C) neiti on aiempien juoksujen yhteydessä murissut aina lähelle tulevalle urokselle ja laittanut takamustaan maahan näyttäen, että "noup, ei kuule herra onnistu". Niinpä päätimme nopeasti vaihtaa suunnitelmaa, ja yrittää etsiä ensikertalaiselle Lumelle urosta lähempää.

Iissä on myös Pakkaspeikon Kennel, missä asustaa mm. Vikke-poika. Sukutaulujen, terveyspuolten ja ulkomuotojen yhteensaattamista miettiessä, päätimme käydä livenä katsomassa minkälainen koiruus tämä Vikke oikein on. Tietojemme mukaan terveyspuolella tällä yhdistelmällä ei ole suurempia riskejä. Ainut vain, että Vikke on tuontikoira Ruotsista, eikä meillä ole sukutaulun ruotsalaisten koirien taustatietoja saatavilla. Ulkomuodollisesti Vikke ja Lumi tasapainoittavat aika hyvin toisiaan. Ainoastaan puutetta jää eturinnasta, mikä molemmilla on aika kapea. Toivottavasti pennut perisivät esim. Lumen emän, Mallan eturintaa :) Puutteita jos ajattelee, niin Lumi tasapainoittaa hyvin Viken takaosaa, sekä sitten silmien väriä. Vikke puolestaan tasapainoittaa Lumen pään vahvuutta, ja korvien kokoa, sekä etujalkojen välikämmeniä ja rungon pituutta. Molemmilla (Lumella etenkin) on hieman liian sykeröhännät, mutta jospa pennuista ei ihan siansaparoita tulisi :D Lisäksi Vikke on vielä nuori uros.

Lapinlumon Vikke

Lapinlumon Vikke

Ensitutustumisella oli tarkoituksena katsoa, antaako Lumi Viken tulla lainkaan lähelle oletetun juoksunsa aikana. Alussa Viken tullessa lähelle, Lumi murisi sulhasehdokkaalle ja laittoi takapuolta maahan, näyttäen nuorelle pojalle ettei kuule onnistu. Sitten Lumi jo heltyi Viken hieman rauhoittuessa, ja nuoripari alkoi leikkimään keskenään, kunnes sitten yhtäkkiä pariskunta olikin jo astumassa. Että nähtävästi Lumella kyllä juoksu on, ja otollinen hetki oli juuri silloin. Siinä sitten ihmeteltiin, kun neiti pihtari antoikin noin vain yllättäen nuoren pojan hypätä luonnollisesti astumaan :D Omituinen koira koko Lumi, nähtävästi neiti on niin valikoiva, että ensin pitää ystävystyä ennen kuin voi päättää hyväksyäkkö vai ei sulhasta. Astutus Viken kanssa onnistui uusia vielä tänään.

Vikellä on terveyspuolella lonkat C/C, silmät ok (4/2015), pra & pompen: ei testattu (vanhempien perusteella korkeintaan kantaja) ja näyttelyissä Vikke on sijoittunut JUN ERI1 SA PU3.

Nyt sitten toivotaan, että astutus onnistui. Kuukauden päästä Lumi käytetään ultrassa, missä katsotaan kasvaako Lumen masussa pieniä karvapörröjen alkuja :) Pentujen odotetaan näin ollen syntyvän maaliskuun puolen välin tienoilla. Pennuista voi kysellä Taikalumon Kennelistä. Itselleni oli myös helpotus, että Lumi loppujen lopuksi oudosta juoksustaan huolimatta olikin noin helppo astutettava. Toiveissa on, että Lumi hoitaa nyt sitten mahdolliset tulevat pentunsa hyvin, ja voin jatkaa pohtimista Lumen toisesta pentueesta (sitten aikanaan), mistä jäisi itselleni kotiin Lumen tyttö :)